Työministeri Arto Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen saivat äänestäjiä liikkeelle lauantaina. Viesti molemmilta oli sama: äänestäminen on tärkeää sekä kunta- että aluevaaleissa. Alueellinen edustavuus tärkeää hyvinvointialueilla!
Toivonkulmassa kuultiin ensin työministeri Arto Satosen katsaus ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustusasioista sekä analyysi presidentti Trumpin asettaminen tullien vaikutuksesta EU:n alueella. ”Tällä hetkellä emme tiedä, onko kysymys lyhytaikaisesta markkinahäiriöstä, joka ratkeaa EU:n ja USA:n välisellä neuvottelulla, vai jäävätkö tullimuurit pidempiaikaisiksi, jolloin ne vaikuttavat myös Suomen USA:n vientiin”, toteaa Satonen. USA on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa tällä hetkellä.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen korosti alueellisen edustavuuden merkitystä hyvinvointialueiden valtuustoissa. ” Meistä jokainen joutuu jossakin vaiheessa elämäänsä turvautumaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja mahdollisesti myös pelastustoimen palveluihin – nämä palvelut ovat meitä lähellä, ne ovat osa meidän arkeamme. Hyvinvointialuemallin heikkoutena on se, ettei palveluiden alueellinen tasapuolisuus välttämättä säily. Tilannetta auttaa, jos hyvinvointialueiden valtuustoissa on edustajia koko hyvinvointialueelta,” toteaa Grahn-Laasonen.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ovat leimanneet budjettiylitykset ja niiden vuoksi tehdyt talouden tasapainotuspäätökset. Samaan aikaan on tapahtunut myös myönteistä kehitystä, ja asukkaat ovat kokeneet joidenkin palveluiden tai niiden saatavuuden parantuneen aikaisempaan verrattuna. ”Hyvä esimerkki hyvinvointialueiden uusista palveluista on liikkuvien palveluiden kehittäminen. Hallitus edistää myös omalääkärimallia, joka on tärkeä askel pyrkimyksissä parantaa palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta, erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla. Samalla kun asiakastyytyväisyys nousee, niin myös hoitohenkilöstön työtyytyväisyyden ja työn mielekkyyden on mahdollista parantua,” toteaa Grahn-Laasonen.
Suomen hyvinvointialueilla käytetään 26,2 miljardia euroa vuonna 2025, mikä tarkoittaa 2,2 miljardin lisäystä vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka hyvinvointialueet on velvoitettu kattamaan alijäämänsä viimeistään vuonna 2026, hallitus on sitoutunut kasvattamaan hyvinvointialueiden rahoitusta vuosittain mm. sen vuoksi, että hoidon tarve kasvaa ikääntymisen myötä. Koska hallitus on sitoutunut myös valtion velkaantumisen hillitsemiseen, kohdistuu valtion tasapainotustoimia myös hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Samaan aikaan Grahn-Laasonen kertoo hyvinvointialueiden palvelujen myös uudistuvan ja kehittyvän: ”Erittäin tärkeä askel on lasten ja nuorten terapiatakuun voimaan tulo 1.5.2025. Alle 23-vuotiaiden on toukokuun alusta alkaen saatava tiettyjä mielenterveyspalveluja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun avun tarve on todettu. Tärkeä askel on myös kokeilu, jossa yli 65-vuotiaiden on mahdollisuus käyttää yksityisiä lääkäripalveluja julkisen terveydenhuollon hinnalla. Tämä tulee helpottamaan ruuhkautuneiden terveyskeskusten vastaanottoja.”
Teksti ja kuva: Päivi Pelttari / Sastamalan Kokoomus