Helsingin Sanomat oli tänään laskenut nykyisten terveysasemien asiakasmäärät sen mukaan, minne kullakin olisi lyhin matka. Pirkanmaalla on yhteensä 47 asemaa, joista yli 10.000 asukkaan terveysasemia on 18 kpl, 5.000-10.000 asukkaan 9 kpl ja alle 5.000 asukkaan 18 kpl. Valmistelussa on tuotu esiin myös 25 terveysaseman malli.
TAYS Sastamalan lähietäisyydellä asuu 12964 asukasta, joten pääterveysasemamme sijoittuu luonnollisesti tuohon isoimpien luokkaan. Muut Sastamalan terveysasemat Äetsä (4331), Mouhijärvi (3812), Kiikoinen (1668) ja Suodenniemi (1253) sijoittuvat pienimpien terveysasemien sarjaan. Todellisuudessa Pehulan (Äetsän), Kiikoisten ja Suodenniemen sivuterveysasemat ovat olleet koko korona-ajan suljettuina, koska työntekijät on tarvittu pääterveysasemalla. Ennen pandemiaa Kiikoinen ja Suodenniemi pidettiin auki yhteensä 5 pv viikossa, mutta Pehulan sivuterveysasema on ollut kiinni jo pitkään sen vuoksi, ettei sinne ole ollut osoittaa kolmen hengen työtiimiä (lääkäri ja kaksi hoitajaa). Sastamalassa on jo siis siirrytty Pirkanmaan mittakaavassa hyvinvointialueen kriteerit täyttävään järjestelyyn: TAYS Sastamala palvelee Vammalan ja Äetsän alueen asukkaita (17295) ja Mouhijärven sivuterveysasema Mouhijärven Kiikoisten ja Suodenniemen asukkaita (6773).
Avi ilmoitti monta vuotta sitten kantanaan, että sivuterveysasemalla pitää olla vähintään kolmen henkilön tiimi yhtäaikaa töissä, jotta työntekijän turvallisuus voidaan taata. Sekin tiedetään, että lääkärit ja hoitajat hakeutuvat mieluummin niihin työpisteisiin, joissa on kollegoja. Asiakkaan näkökulmasta ajattelen itse, että hyvä terveysasema on se, joka on helposti saavutettavissa, eli sijaitsee riittävän lähellä, ja että sieltä myös saa palveluja – mieluiten 7 päivänä viikossa. Hyvä terveysasema myös palvelee monipuolisesti (fysioterapia-, diabetes-, uniapnea-, sydän-, astma-, urologia-, mielenterveys- ja päihdepalvelut jne.) – mainio esimerkki tästä on juuri TAYS Sastamala, missä perusterveydenhuoltoa täydentävät erikoissairaanhoidon palvelut.
Kunnanlääkäriajankin muistan – silloin lääkärillä oli nk. väestövastuu, mutta terveyden- ja sairauksien hoito on siitä ajasta kehittynyt valtavasti, ja on potilaan etu päästä mahdollisimman suoraan erikoistuneen hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Siksi minun on helppo valita hyvän terveysaseman kriteeriksi se, että saan maksimissaan noin 30 min. etäisyydellä monipuolisia palveluja – kuntarajan ylittyminen on aivan sivuseikka.
Sastamalassa meillä on hyvin laadukkaat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut tarjolla TAYS Sastamalan kampuksella ja Mouhijärven sivuterveysasema palvelee 30 minuutin etäisyydellä asuvia Sastamalan pohjoisosan asukkaita. JOS olisi niin, että Sastamalan sote-asema olisikin Mouhijärvellä (40 min. matkan päässä kotoani) ja vaihtoehtona olisi ylittää kuntaraja Huittisiin (15 min.), niin varmasti harkitsisin! Tosin jos vaihtaisin Huittisten terveyskeskuksen omaksi terveysasemakseni, niin päätös koskisi sitten kaikkia sote-palveluja.
Palvelun saavutettavuudessa fyysinen välimatka merkitsee paljon. Ainoa vaihtoehto omalle autolle on meillä Kela-taksi, koska julkista liikennettä on vähän. Kiitosta olen hiljakkoin kuullut siitä, kuinka Kela-taksin kuljettaja saattaa asiakkaansa oikeaan paikkaan, ihan perille saakka. Kulkuyhteydet tulevat vaikuttamaan myös tulevan aluevaltuuston linjauksiin: kaavailut ovat sen suuntaisia, että Pirkanmaalla sote-asema pitäisi löytyä noin 30 min. matkan päästä. Täydennykseksi tarvitaan myös etäpalveluja ja liikkuvia palveluja.
Läheskään kaikissa Suomen kunnissa ei enää ole omaa terveysasemaa, eli kuntarajan merkitys on vähentynyt. Ratkaisuja terveyspalveluiden turvaamiseksi on etsitty yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Uskon, että tyytyväiset asukkaat löytyvät sieltä, missä pääsee palvelujen piiriin sujuvasti, eikä sieltä, missä jonotetaan oman kunnan lääkärille.
