Minulta kysyttiin, että olenko valmis kehittämään myös pelastustoimea? – Vastaus on tietenkin kyllä, koska pelastuspalvelut ovat yksi hyvinvointialueen vastuualueista sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi.
Pelastustoimen tietämykseni perustuu pääosin pitkään työrupeamaani Finnish Chemicalsilla ja Kemiralla. Viestinnästä vastaavana henkilönä olin mukana säännöllisissä pelastusharjoituksissa, ja muutaman kerran myös tositilanteessa. Harjoitusten perusteella tiedän, että varautuminen ja harjoittelu on todella tärkeää: purkutilaisuuksissa käytiin läpi puutteet ja päätettiin korjaavista toimenpiteistä vastaisen varalle.
Sastamalan kaupungin talousarviossa olemme hyväksyneet vuosittain pelastustoimelle noin 1,9 meur budjetin. Palvelun on järjestänyt jo pitkään Pirkanmaalla Tampereen kaupunki nk. isäntäkuntana, joten Sastamalan KH tai valtuusto ei paljoa näistä asioista ole keskustellut – palveluihin on siis oltu tyytyväisiä. Sastamalan edunvalvontaa tulevalla hyvinvointialueella ovat mm. kaupungin omistamat paloasemat, jotka ovat pelastuslaitoksella vuokralla. Vammalan paloaseman tarvitsemaa remonttia on suunniteltu vuodelle 2025 ja Äetsän vuodelle 2028.
Alan ammattilaiset ovat huolissaan pelastustoimen asemasta uusilla hyvinvointialueilla ja miten heidän ääntään kuunnellaan: ”Kuunnellaanko oikeita alan ammattilaisia, joilla kokonaisuus hallussa, mikä nähdään tarpeelliseksi ja mikä ei, mikä koetaan turvaksi ja mikä todellisuudessa tuo turvaa, mitä turvallisuus kenellekin on?” Vaikka julkisuudessa esillä ovatkin olleet enemmän sote-palvelut, niin yhtälailla myös pelastuspalveluissa päätöksenteko pitää perustua tietoon ja asiantuntemukseen.
Myös pelastustoimea ja VPK- toimintaa uhkaa tulevaisuudessa osaajapula, jonka torjumiseksi ovat hyvät neuvot kalliit. Ammattipalokunnan toimintaa pitää vahvistaa, mutta myös VPK-toiminta on tärkeää lähipalvelua isossa osassa Pirkanmaatakin.