Kuntatalouden asiantuntija Lasse Laesterä totesi Sastamalan valtuustoseminaarissa 2.9.2021, että Sastamalan sote-palvelut ovat kalliit, mutta käytämme kuitenkin tarpeeseen nähden vähemmän euroja kuin mitä THL:n vertailulaskelmat näyttäisivät. Olisiko nyt siis odotettavissa, että hyvinvointialue hoitaisi meitä Sastamalassa paremmin kuin mihin olemme tottuneet? Hyvinvointialueen rahoitus kun perustuu asukasmäärän lisäksi palvelutarpeeseen.
Väestön terveyteen vaikuttavat THL:n mukaan elintavat, sosioekonominen asema, ikä, perimä ja persoonallisuus, voipa hyvin toimiva terveydenhuoltokin näkyä korkeampana sairastavuutena! Kuntien välisiä eroja THL mittaa sairastavuusindeksillä, jossa huomioidaan syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.
Pirkanmaan sairastavuus on Aamulehden Kati Kalliosaaren 15.1.2022 kirjoittaman artikkelin mukaan maan keskitasoa, mutta erot kuntien välillä ovat suuret. Sastamalan ikävakioitu vuoden 2016 sairastavuusindeksi oli 114,6, eli kolmanneksi korkein Mänttä-Vilppulan ja Punkalaitumen jälkeen, kun taas Vesilahdella indeksi oli 82,8 ja Pirkanmaan keskiarvo 98,8. Kaikkiaan 17 Pirkanmaan kunnassa palveluntarvetta kuvaava indeksi ylitti maan keskiarvon.
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on Pirkanmaalla maan keskiarvossa, eli 22%. Eroa kuntien välillä on tässäkin: Kuhmoinen 43,9% ja Lempäälä 16,9% – Sastamala osuu vertailussa puoliväliin 30,2 %. Sote-kustannukset per asukas vastaavat melko hyvin näitä eroja: kun Pirkanmaan keskiarvo 3506€/asukas vuonna 2020 oli hieman alle maan keskiarvon, niin Kuhmoisissa kustannus oli 4932€ ja Lempäälässä 2886€. Sastamalan vertailuluku 3942€ sijoittui tässä lähemmäksi keskiarvoa ja onkin osoitus hyvin järjestetyistä sote-palveluista.
THL:n tutkimusprofessorin Seppo Koskisen mukaan hyvin saavutettava, toimiva ja vaikuttava terveydenhuolto kohentaa terveyttä väestötasolla, mikä on sote-uudistuksen tavoite. Hyvinvointialueen tavoitteena on myös vähentää väestöryhmien ja alueiden välisiä eroja kuntien kanssa tehtävällä ennaltaehkäisevällä työllä. Väestön terveyteen vaikuttaa Koskisen mukaan myös koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, jotka kuuluvat valtion ja kuntien tehtäviin ja rakentavat puitteet hyvinvointialueelle.
Sastamala on ollut monissa sote-palveluissa edelläkävijä olosuhteiden pakosta, kun palvelujen tarve on erityisesti ikärakenteen vuoksi kasvanut. Resurssien niukkuus on pakottanut löytämään uusia ja toimivia ratkaisuja, joista hyviä esimerkkejä ovat mm. erikoislääkärien ja –sairaanhoitajien panostus perusterveydenhuoltoon, hoitajavastaanoton kehittäminen, fysioterapeuttien vastaanotot ja digitaaliset palvelut (OmaOlo, VideoVisit).
Toivon, että uudella hyvinvointialueella osataan hyödyntää Sastamalassa tehtyä kehitystyötä koko alueen eduksi. Vastavuoroisesti otamme mielellämme vastaan pienen lisäresurssin ja -palvelun!