Isoja päätöksiä

Eduskunnan kesäkuinen sote-päätös alkaa vähitellen realisoitua kuntalaisille, kun aluevaalien kampanjointi käynnistyy ja myös media on mukana kertomassa mistä oikeastaan on kysymys. Näin isoa hallinnon uudistusta ei Suomessa ole nähty 150 vuoteen, ja tarvittiinkin monen eri hallituksen ja eduskunnan voima vuodesta 2006 alkaen ennen kuin pääsimme tähän vaiheeseen, eli toteuttamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirtoa kunnilta hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Vuoden 1865 kunnallisasetus (AsK 4/1865) oli siirtänyt kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat maalaiskuntien tehtäviksi. Vuoden 1875 alusta voimaan astuneessa asetuksessa koulutoimi ja köyhäinhoito siirrettiin kirkolta kaupungeille.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus, eli Vanhasen hallituksen käynnistämä Paras-hanke vuosina 2006-2011 synnytti mm. nykyisen Sastamalan kaupungin vuonna 2009 Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven kunnista nk. porkkanarahojen tukemana. Aikaisemmin Suodenniemi oli jo liittynyt Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen liittyi Sastamalaan vuonna 2013. Paras-hankkeen jälkeen kuntia olikin Suomessa noin 100 vähemmän (309 kpl), mutta kantokyvyssä oli edelleen ongelmia. Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset ryhtyivät sitten sote-uudistukseen ja lopulta Marinin hallitus sai esityksensä eduskunnassa läpi. Myös 21 hyvinvointialuetta tulevat saamaan valtiolta merkittävän porkkanarahan, eli 6 miljardin tuen tietojärjestelmien yhtenäistämiseen, palkkojen harmonisointiin sekä osaaja- ja työvoimapulan torjuntaan.

Euroon liittyminen 20 vuotta sitten oli Suomen tasolla hyvin merkittävä päätös ja uuden vuoden ensimmäisinä päivinä onkin puntaroitu oliko päätös oikea vaiko väärä. Kallistun itse sille kannalle, että Suomi lähentyi muuta Eurooppaa tällä päätöksellä, vaikka nopea vilkaisu Ruotsin suuntaan kertoo kyllä, miten oma valuutta olisi antanut myös voimaa. Pääasia kuitenkin, että taloustieteilijät ovat toiveikkaita, ja että kriisien vaivaamalla eurolla on edessään parempi tulevaisuus. Omasta työhistoriasta on nyt hauska muistella, miten 20 vuotta sitten talouden luvut kutistuivat 1/6 osaan entisestä. Paljon käytettiin taskulaskinta ja kerrointa 5,94573, jonka silloin osasi ulkoa. Myös yksityiselämässä oli isot luvut parasta kääntää aluksi ”mummonmarkoiksi” – löytyipä vuonna 2003 jättämästäni eriävästä mielipiteestäkin vielä sote-kustannusten summa markkoina, viestin perillemenoa varmentamaan.

Valtioneuvoston periaatepäätös TVO:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta oli myös iso päätös 20 vuotta sitten. Silloinen työnantajani Finnish Chemicals Oy (nykyisin nimeltään Kemira Chemicals Oy) oli ja on iso sähkön käyttäjä, joten saimme esitellä tuotannon tarpeita silloisille kansanedustajille ja muille päätöksentekoon liittyville vieraille. Jos tuolloin meille olisi joku tiennyt kertoa, että ydinvoimalan valmistumiseen tulee kulumaan 20 vuotta, niin mikä olisikaan ollut silloin motivaatio lobbaajilla ja päätöksen tekijöillä? Merkittävää joka tapauksessa, että Eurajoen OL3-voimala lopulta valmistuttuaan tuottaa 14% Suomen tarvitsemasta sähköstä, ja ilman hiilidioksidipäästöjä!

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tammikuussa 2023 ei tule tuomaan nopeita voittoja sekään. Kun tärkeimpänä tavoitteena on yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset palvelut, jotka Pirkanmaalla pitää rakentaa 18.000 työntekijän, 650 sote-kiinteistön ja 2 miljardin euron palapelistä, niin voimme varautua hitaaseen kiiruhtamiseen. Ensimmäiset vuodet saattavat todellakin kulua vain hallinnon ja tietojärjestelmien rakentamiseen sekä palkkaharmonisaation toteutukseen – palveluverkkojen onkin sovittu säilyvän nykyisellään kolme ensimmäistä vuotta.  Toivottavasti kuitenkin näemme tuloksia ennen kuin 20 vuotta on kulunut!

Mutta asia kerrallaan: tärkeintä tammikuussa 2022 on käyttää äänioikeuttaan, jotta Pirkanmaan aluevaltuustoon saadaan hyvä määrä edustajia Sastamalasta. Ei ole yhdentekevää, kuka asioista päättää!