Käsi sydämellä


Alueviestin haastattelu 4.3.2019

1. Kuka olet?

Olen Päivi Pelttari, paljasjalkainen keikyäläinen. Parempi puoliskoni on Kiikasta ja meillä on kolme aikuista lasta sekä kolme rakasta lastenlasta. Viisi vuotta olemme nyt tehneet työtä yhdessä, ennen perheyritykseen siirtymistä tein pitkän uran kemianteollisuudessa taloushallinnon ja viestinnän tehtävissä.

2. Ylihuomenna perjantaina vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Minkälaisia ajatuksia päivä sinussa herättää?

Hyvä juttu, että kalenterissa on muistutus näin tärkeästä asiasta! Paljon on vielä parannettavaa tasa-arvoisen koulutuksen, työelämään osallistumisen, terveydenhuollon sekä taloudellisten oikeuksien turvaamisessa naisille maailmanlaajuisesti.  

3. Jos saisit muuttaa kolme naisiin kohdistuvaa vääryyttä tai epäkohtaa Suomessa / maailmalla, mitä ne olisivat?

Suomi on valitettavasti Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Kiirehtisin turvakotien määrän lisäämistä ja raiskaustuomioiden koventamista, vaikka tärkeintä olisi tietenkin pystyä torjumaan perheväkivalta kokonaan.

Sotien ja kriisien jaloissa naiset ja lapset joutuvat väkivallan ja ihmiskaupan uhreiksi. Rauhanneuvottelijoiksi tarvitaan lisää naisia, jotta myös nämä rikokset lopulta saavat tuomionsa. Kolmas iso epäkohta ovat lapsiavioliitot, jotka ovat suuri riski tyttöjen terveydelle liian varhaisten synnytysten vuoksi. Lainsäädännöllä tätäkin epäkohtaa voi lopulta korjata, vaikka perinteitä ja uskomuksia vastaan joudutaankin taistelemaan.

4. Olet äiti-ihminen ja myös isoäiti. Millaisia ovat mummiuden sykähdyttävimmät hetket?

Kyllä jokaisen lapsen syntymä on ihme. Omiin lapsiin suhtautuminen oli varmasti enemmän arkista aherrusta, nyt saan istua hiljaa pieni lapsi sylissä ja vain nauttia. Sykähdyttävintä on varmasti lapsen riemullinen katse, kun hän esittelee jotakin juuri oppimaansa!

5. Toimit yrittäjänä yhdessä miehesi kanssa. Minkälaisia haasteita tähän sisältyy? Onko pomon kanssa aina helppoa? 

Viisi vuotta sitten vannottiin, ettei työasioita kotona eikä kotiasioita töissä. Paremmin on mennyt, mitä uskalsin toivoa: käydään pomon kanssa lounaalla, valitaan vapaat yhteisen työrytmin mukaan ja työasioita voimme käsitellä hyvin suorasanaisesti ja luottamuksellisesti. Suurin ero aikaisempaan työhöni on tietenkin vastuu yrityksestä 24/7.

6. Mikä saa sinut ärsyyntymään?

Aika pitkäpinnainen olen, mutta jälkiviisaat puheet ja tyhjät lupaukset ärsyttävät.

7. Mitä harrastuksia / kiinnostuksen kohteita sinulla on? Mitä ne antavat sinulle?

Oman hyvinvoinnin vuoksi liikun luonnossa, opettelen astangajoogaa ja luen. Olen mukana myös yhdistyksissä, joissa voi tehdä oman pienen osuutensa maailman pelastamiseksi yhdessä positiivisten ihmisten kanssa.

Musiikin parissa vietän paljon aikaa sekä yleisönä että esiintyjänä. Kun esitys tavoittaa yleisön kaiken sen biisien valinnan, sovittamisen, harjoittelun ja säätämisen jälkeen, niin harmonian saavuttamisen tunne on todella palkitseva.

8. Mikä on rakkain lapsuusmuistosi? 

Lämpimällä pellonpientareella nautitut eväsleivät, sen jälkeen kun isä oli ensin saanut omat peltokahvinsa. Leikatun viljan ja maan tuoksu, hievahtamaton pouta!

9. Ketä henkilöä arvostat? Miksi?

Luin juuri Kirsi Kunnaksen elämänkerran ja olen vaikuttunut hänen monipuolisesta urastaan suomenkielisen runon uudistajana. Arvostan ihmisiä, jotka tunnistavat muutoksen tarpeen, kääntyvät valtavirtaa vastaan ja rohkeasti avaavat uraa uudelle ja paremmalle.

10. Mikä on parasta Sastamalassa?

Luottamushenkilönä ajatellen nuori kulttuuri: kymmenvuotias ei ole ehtinyt vielä kangistua kaavoihinsa. Olemme monissa asioissa huippuhyviä ja meillä on valmiutta kokeilla uusia tapoja toteuttaa asioita. Asukkaana ajattelen, että parasta Sastamalaa ovat ikiaikaiset kulttuurimaisemat Kokemäenjoen vesistön varrella.