Arvoisat juhlavieraat,
eduskunnan varapuhemies Arto Satonen, Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jari Porraslampi, Sastamalan kaupungin edustaja Antti Leppänen sekä kaikki muut eri Kokoomusyhdistysten edustajat ja ystävät!
Keikyän Kansallisseuran perustava kokous pidettiin 12.2.1947 seuraintalo Heimolassa. Kokouksen puheenjohtajan toimi Martti Ranta ja sihteerinä varatuomari Jaakko Jaatsi. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin ylikonemestari Frans E. Syväterä, opettaja Esteri Tiironkoski, pankinjohtaja Martta Salonen, DI Kosti Varho, varatuomari Jaakko Jaatsi ja maanviljelijät Kalle Murto ja Pentti Oittinen.
Vietimme 60-vuotisjuhlaa Heimolassa kunnioittaen juuri tuota perustamiskokousta, ja nyt olemme kokoontuneet Kemiran Vieraskerholle, missä yhdistyksen kokouksia aikoinaan paljon pidettiin. Myöhemmin kokoukset siirtyivät Työnjohtajakerholle Viertolaan ja Merita-pankille, sittemmin Äetsän kunnantalolle ja Keikyän Vanhaan Pappilaan. Kokouksien pöytäkirjoja pidettiin ensimmäiset 50 vuotta kauniilla käsialalla nidottuihin kirjoihin, joita olen viime päivinä lukenut. Suurelta osin yhdistyksen toiminta ja haasteet ovat olleet saman tyyppisiä kuin nykyäänkin, mutta löytyi kirjauksista useita ”muutoksen tuulia”, jota nyt ovat meille aivan jokapäiväisiä ja itsestään selvyyksiä.
***
Ensimmäisinä vuosina johtokunnan kokouksia, jäseniltoja, kerhoiltoja ja iltamia pidettiin ahkerasti jäsenien hankkimiseksi. Johtokunnan apuna toimivat myös tukimiehet ja jäsenkerääjät. 50-luvun kirjauksia mm nämä: ”Iltamat Heimolassa: väkeä oli kohtalaisesti, pelimannit ottivat niin paljon että tuli tappiota. Puhujana fil.tri Tuure Junnila. Näytelmä.” ”Päätettiin kutsua aatteellisten järjestöjen edustajat kokoukseen itsenäisyyspäivän viettämiseksi.(1952)” ”Keskusteltiin seuran toiminnan elvyttämisestä ja vilkastuttamisesta.”(1957) ”Piirin edustajan piti olla läsnä, mutta säävaikeuksien vuoksi hän ei päässyt perille asti.”(1957)
Poliittisen yhdistyksen perustyötä ja vakiopuheenaiheita ovat tietenkin olleet kaikki vaalit. Kun Keikyän Kokoomus perustettiin, niin Suomessa Kokoomuksen kannatus oli 15%, Keskustan 21%, Liberaalien 5%, RKP:n 8%, SDP:n 25% ja Vas:n 24%. Naisia oli eduskunnassa 17 ja nykyiseen 40% kiintiöön yllettiin eduskunnassa 2007 vaaleissa, kunnissa nyt 2017 vaaleissa, jos katsotaan puheenjohtajien paikkojen täyttöä. Keikyän kunnassa vuoden 1960 kuntavaalien analyysissä todettiin, että jotakin oli unohtunut: ”Kuntavaaliehdokkaat olivat maatalousväen ja palkannauttijoiden edustajia. Mukaan pitää saada liikeväen edustajat ja naisehdokkaat.”(1960)
***
1970-luvulla Keikyän Kokoomuksessa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: Johtokunta keräsi joulupaketteihin vaatetta ja ruokaa (1971), Kuultiin toiminnanjohtajan selostus Suomen mahdollisuudesta liittyä EEC:hen ja tehtiin luetteloa potentiaalisista Nykypäivän tilaajista (1972), Annettiin lausunto valtiosääntökomitean mietinnöstä: presidentin valinta kansanvaalilla, omaisuuden suoja säilytettävä perustuslaissa (1974). Lääninjakokysymyksessä kokous päätti yksimielisesti, että Keikyän tulisi kuulua Satakunnan lääniin. Kuntaliitoksestakin oli puhetta johtokunnassa (1975). Kekkosen uudelleenvalinnasta käytiin johtokunnassa keskustelua: parhain tae Suomen ulkopoliittiselle linjalle? (1977). Perhepolitiikka vaatii korjausta: kotihoitotuen merkitystä on painotettava. Verotuksen uudistaminen: työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen! (1979) Sääntömuutos ja uusi nimi Keikyän Kokoomus ry. (1979)
***
Uusi Äetsän kunta aloitti 1981 (29.4.1980 valtioneuvoston päätös), mutta Kiikan ja Keikyän kokoomusyhdistykset jatkoivat omina yhdistyksinään. Silloin elettiinkin Keikyän Kokoomuksen kulta-aikaa, kun jäseniä oli 137! Poliittisella kartalla oli tapahtunut muutoksia: Kokoomus 23%, SDP 24%, Keskusta 18%, VAS 13%, PS 6%, RKP 5%, VIHR 4% ja KD2%
Äetsän 1. vaaleissa 14-13 oik-vas. Perustettiin kunnallistoimikunta, jossa Kiikan ja Keikyän yhdistykset sekä nuorten yhdistys. Pohditaan suuntautumista. Kylläpä oli uudella Äetsän kunnalla vaikuttava määrä luottamushenkilöitä 80-luvulla! Uusi ilmiö: Naisjaosto & hattujuhlat Kassissa (1980), suuret kesäjuhlat Ruotsilan kartanossa, teatteriretkiä. Martta Saloselle Kunnanjohtajan arvonimi, 4. Suomessa. Kannanotto tuloveron osuuden vähentämiseksi yhteiskunnan kulujen rahoittamisessa / Kokoomuslainen Suomi 2000 (1985)
Kannanotto, että Äetsän kunnan apulaiskunnanjohtajn virka pitäisi lakkauttaa. Keskustelua autoverosta, joka tuottaa yli odotusten ja pitäisi kunnostaa teitä. Liikenneturvallisuus: nopeudet ja rakenneturvallisuus.(1986) Äetsään puhuttiin monitoimitalosta v.1987 (Puuhala) ja ”etsittiin yhteistä säveltä Kiikka-Keikyä nuottiviivastolla”.
***
90-luvulla tuskailtiin talouden kanssa, kunnallistoimikunnan toimimattomuuden kanssa, sorvattiin virkapakettia ja luokatonta lukiota, otettiin kanta EU:hun liittymiseen ja otettiin käyttöön kiintiöt. Kevyenliikenteenväylät, yrittäjätalon vuokraus, erikoissairaanhoidon kustannukset, kotipalvelu, 249-tien luokituksen nosto. Keskusteltiin kunnan strategiasta! (1998) Pohdittiin ammatillisen kuntayhtymän jäsenyyttä ja suuntautumista. Saatiin valtiolta apua miljoonan markan verran. Dementiakoti mietinnässä (1997) Uusi kuntalaki ja kirjanpito-uudistus aiheuttivat päänvaivaa, kun laina ei enää ollutkaan tuloa edes kunnassa… (1996)
***
Uudella vuosituhannella Keikyän Kokoomus onkin sitten irtaantunut käsin kirjoitetuista pöytäkirjoista. Sen sijaan yhdistyksen ensimmäisinä vuosikymmeninä käytössä olleet ”lentolehtiset” ovat saaneet jatkoa Samulin sihteerikaudella, kun olemme toimittaneet jäsenkirjettä postilaatikoihin ihan fyysisesti, mutta myös sähköpostin välityksellä. Nykyään myös kuvallista aineistoa on paljon enemmän saatavilla, joten historiikin viimeinen vuosikymmen onkin näkyvissä digikuva-esityksenä tuolla seinällä!
***
Maailmamme ei ole sama kuin 70 tai 100 vuotta sitten, jolloin nyt väistymässä olevat poliittisen osallistumisen tavat ja rakenteet syntyivät. Jotain uutta on varmasti tulossa!
Erään tutkimuksen (toim. Rauli Mickelsson 2014) mukaan kansa seuraa jatkossakin mediaa, kokoontuu toreilla, mutta myös tietoverkoissa. Toreilta jatketaan asukasraateihin, jotka saattavat osallistuvan demokratian perusteella toimiessaan pienentää puolueiden roolia. Valtuustoissa ja valtion hallinnossa kuitenkin jatkuvuutta toteuttavien puolueiden rooli säilynee. Puolueet pyrkivät myös vaikuttamaan valtiovaltaan yrittäen päästä vaikuttamaan maan hallitukseen, ja kokoaa yksittäiset intressit yhteisiksi intresseiksi ja toimii niiden puolesta jatkossakin. Kirkon tai kaupungin synnyn taustalla ovat olleet paitsi maantieteelliset välttämättömyydet, niin myös tietty poliittinen ajattelutapa. Poliittisuus näyttäytyy arkipäivän elämässä, mentaliteeteissa ja ideologioissa jatkossakin.
Keikyän Kokoomus jatkaa itsenäisenä yhdistyksenä myös vuonna 2009 perustetussa Sastamalan kaupungissa. Monet tehtävät ovat silti siirtyneet Kokoomuksen Sastamalan kunnallisjärjestölle, missä yhdistyksellämme on kaksi paikkaa. Keikyän Kokoomuksen vuoro Pirkanmaan Kokoomuksen piirihallituksessa meillä oli 2015-2016, nyt Sastamalasta on piirihallituksen varapuheenjohtaja Jari Andersson. Puoluevaltuustossa meitä on edustanut jo kaksi kautta kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Pusa. Puoluekokouksissa olemme käyttäneet oman äänemme ihan itse, vaikka ottajia olisi joskus ollut enemmänkin. Ja mikä tärkeintä, meillä on kuuma linja myös Arkadianmäelle, missä Arto Satonen on meitä edustanut jo vuodesta 2003!
Vaaleihin liittyvä työ tehdään Sastamalan Kokoomusyhdistysten kanssa yhdessä – ja sitähän näinäkin vuosina riittää! Jäsenhankinta ja ruohonjuuritason keskustelu Pehulan torilla tai Vanhassa Pappilassa kahvikupin äärellä on kuitenkin edelleen paikallaan hoitaa paikallisesti. Sastamalan kaupungissa on tarvetta keskustella oman kaupunginosan ja kappeliseurakunnan asioista omalla joukolla ja toimia sitten niin, että äänemme kuuluu oikeilla foorumeilla.
***
Kiitos kaikille, jotka olette omalta osaltanne olleet mukana Keikyän Kokoomuksen taipaleella. Juhla-iltana sopii ajatella isosti ja mielellämme otamme vastaan kaikkia ajatuksia, joita seuraavaksi ruuan ja juoman äärellä syntyy.