Ensi tiistaina en pääse työreissun vuoksi henkilöstöjaoston kokoukseen, joten on varajäseneni Kaajan Tarun vuoro pohtia henkilöstöasioita. Heja toimii myös KH:n asettamana organisaatiotyöryhmänä, joka valmistelee johtavien viranhaltijoiden eläköitymiseen liittyviä muutoksia. Pyrkimys on siis yksinkertaistaa ja vähentää hallintoa siellä missä se on mahdollista. Sama pyrkimys on ollut koko Sastamalan ajan, ja vallitsevissa olosuhteissa (lue: viiden vuoden irtisanomissuoja) olemme ottaneet oikean suunnan.
Oma työnantajani päätyi irtisanomisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, koska kannattavuus oli kilpailijoita heikompi. Vaikka korjausliike oli kipeä, niin yhtiön tulevaisuus ja suuri määrä työpaikkoja on nyt vakaammalla pohjalla. Kaupungissa tulevaisuus ja työpaikat on turvattu, kun päästään nk. nollatulokseen. ”Kannattavuus” tarkoittaisi käyttötalouden ylijäämää, jota voisi käyttää lainojen lyhentämiseen tai investointeihin. Sastamalassa yhtälö on nyt haasteellinen, kun verotus on lähellä ylikireää ja lainamäärä lähes maksimissa. Siksi palvelujen tuottamista pitää tehostaa.
Yksi tehostamiskohta lähitulevaisuudessa on lukiokoulutus. Suurin kysymys itselleni lukion kohdalla on sen vetovoimaisuuden säilyttäminen, ei niinkään se, kuka koulutuksen järjestää. Sarkia-lukion ja Mouhijärven lukion oppilasmääriä on päivitelty julkisuudessa, muttei kertaakaan sitä, millainen kato on käynyt Vammalan lukiossa. Miten turvaamme Sastamalan lukio-opetuksen kehittymisen ja vetovoimaisuuden? Lukio-seminaarissa esiin noussut Sasky-malli voi olla yksi tapa hallinnoida toisen asteen opetusta, mutta itse en voi tunnustautua kuntayhtymä-faniksi. Tärkeintä on opetuksen sisältö ja oppilaiden pääsy jatko-opintoihin.
Varajäsen on muuten ainutlaatuisen ihana asia, jota ei ole käytettävissä muilla elämän alueilla. Perhe, työ, ystävät ja useimmat harrastuksetkin tarvitsevat juuri minut, mutta luottamustehtävissä en ole korvaamaton