Arvoisa juhlaväki,
Minulla on ilo ja kunnia Äetsän kunnan puolesta toivottaa teidät tervetulleiksi viettämään Suomen 85. itsenäisyyspäivän kunniaksi järjestettyä juhlaa. Sinivalkoiset kynttilät ikkunalaudalla, sankarihaudalla, kirkossa ja olohuoneen pöydällä symboloivat tänään Suomen itsenäisyyttä.
Itsenäisyys.
Yhteistyö.
Nämä kaksi sanaa voisi äkkiä ajateltuna mieltää toistensa vastakohdaksi. Mutta mitä tarkoittaisi itsenäisyydestä luopuminen? Vastassa ei varmasti olisi yhteistyö, vaan jonkun toisen tahon päätösten mukaan eläminen. Mitä tarkoittaisi, jos taas luopuisin yhteistyöstä, siis eristäytyisin, esim. sillä varjolla että yhteistyö verottaa minulta osan täydellisestä, itsenäisestä päätöksenteosta? Todennäköisesti ajautuisin ennemmin tai myöhemmin kriisiin, ja lopulta menettäisin itsenäisyyteni. Vain yhteistyö voi taata itsenäisyyden säilymisen. Niin kansallisella kuin kuntatasollakin, niin myös henkilökohtaisessa elämässä.
Perheessämme Suomen itsenäisyydestä ja puolustamisesta on puhuttu paljonkin lasten kanssa, lähinnä heidän omien isovanhempiensa muisteluiden pohjalta. Hehän olivat lastemme ikäisiä koululaisia talvisodan ja jatkosodan aikana. Hyvin erilaiset olivat silloin koululaisten vastuut kotitöistä ja toisistaan huolehtimisesta, kun perheen miehet olivat isänmaata puolustamassa. Itse olen myös miettinyt, mistä mieheni Aili-mummu sai voimansa ja tulevaisuuden uskonsa, kun hän, samanikäisenä kuin minä nyt, lähetti miehensä rintamalle, huolehti kolmesta lapsestaan ja kodistaan ja vielä teki raskasta työtä Äetsän asemalla? Silloin kaikki voimat yhdistettiin Suomen itsenäisyyden puolustamiseen.
Nykyisen uutistulvan ansiosta sota on lähes päivittäin puheissa. Kolme lastamme ovatkin kukin vuorollaan esittäneet alakouluikäisinä meille vanhemmille saman kysymyksen: voiko Suomeen vielä tulla sota? Kun voisikin vastata, että ei, kun voisikin olla varma, että valtiomiesten ja -naisten viisaus ja yhteistyötaidot riittävät joka tilanteessa turvaamaan ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon. Maailmanlaajuisesti olemme jo saaneet kokea, että terrorismin vastainen sota saattaa tuoda kriisin meitä lähelle, vaikka emme itse siihen varsinaisesti olisikaan osallisia. EU-maat ovat nyt lupaamassa toisilleen solidaarisuutta kriisitilanteessa. Itsenäisyys ei siis anna lupaa eritäytymiselle eikä muullekaan itseriittoisuudelle. Suomi otti aktiivisen roolin jo ETY:ssä ja jatkaa nyt samaa linjaa EU:ssa. Suomi on Suomi juuri siksi, että meidän ei tarvitse matkia muita, vaan me voimme ylpeinä omista lähtökohdistamme olla osa Eurooppaa ja kiihkeästi sykkivää maailmaa.
Myös kuntien haasteena on yhteistyö. Ilman yhteistyötä palvelujen järjestäminen ja tuottaminen saattaa koitua yksittäiselle kunnalle ylivoimaiseksi, joko niin, että päteviä virkoja ei saada täytettyä tai niin, että tulot eivät riitä palvelujen tuottamiseen liian pienissä yksiköissä. Äetsässä palvelut tuotetaan tehokkaasti, kun verrataan palvelujen kustannuksia muiden kuntien kanssa. Naapurikuntien tulovero- ja kiinteistöveroprosentit alkavat myös olla meitä suuremmat. Mutta lisäpanostusta tarvitaan meilläkin edelleen, etenkin perusturvapalveluihin. Terveyskeskuskuntayhtymän toiminnassa tapahtui jo suuri parannus, kun omalääkärijärjestelmä saatiin käyntiin. Nyt kunnallisille päätöksentekijöille on haasteena uuden, nykyistä alueellisesti paljon laajemman perusturvakuntayhtymän perustamisesta päättäminen.
Korkean teollistumisasteen ansiosta Äetsä tunnetaan kautta Suomen, ja äetsäläiset aktiivisina ja yritteliäinä ihmisinä. Työpaikkojen säilymisen eteen Äetsässä on tehty työtä erilaisten hankkeiden muodossa. Käsityöprojektit saivat mahdollisesti pysyvän maamerkin, kun Laukkulaakso Oy aloitti toimintansa yrityspohjalla viime keväänä. Myös kumi- ja muovi- sekä käsityö- ja sisustusalan projektit ovat etenemässä seudullisina hankkeina: näin yrityksille avautuu esim. tilaisuus yhteistyölle ammatti-instituutin ja yliopistojen kanssa. Yhteistyö seutukunnallisen Yrityspalvelun muodossa pitää kustannuksia kurissa ja toisaalta osoittaa riittävästi resursseja tärkeisiin hankkeisiin.
Maaseutumainen asuminen pysyy varmasti aina joidenkin ihmisten ihanteena. Äetsällä olisikin tarjota vaihtoehtona kaupunkilaiselle kahdeksan elävää kylää, viisi pikkukoulua, oma yläaste ja lukio, runsasta kulttuuritoimintaa ja liikuntamahdollisuuksia. Kaunis asuttu jokimaisema kutsuu poikkeamaan kantatieltä jokivarren paikallisteille. Kahdeksan järveämme tarjoavat mahdollisuuden irtaantua arjesta ja työstä.
Kasvukeskus Tampere saattaakin tulevina vuosina luovuttaa meille paluumuuttajia, kun muotitrendit vaihtuvat taas maaseutuystävällisemmiksi. Valtuustokaudella Äetsässä onkin myyty varsinkin joen varresta kaavatontteja. Tonttien markkinoinnissa kylien ja kyläläisten aktiivisuus ja yhteistyö ovat Äetsän elinehto.
Toivon, että yhteinen juhlahetkemme antaa meille jokaiselle perusteita ja valmiuksia tästä eteenkinpäin elää niin paikallisesti kuin kansallisellakin tasolla yhteistyötä muiden kanssa tehden ja siten säilyttäen itsenäisyytemme. Kiitos esiintyjille ja juhlan järjestelijöille.
Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle äetsäläinen, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille!