Uusi vaalitulos

Vapaassa maassa voi tietenkin käydä kuntavaalien jälkeen näin, että virallisen ääntenlaskennan jälkeen perustetaan uudet ryhmittymät niin, että vaalien ykkösestä tulee kolmonen ja teknisten vaaliliittojen avulla kakkonen pysyy kakkosena ja kolmosesta tulee ykkönen. Kyllä siinä äänestäjät ovat ihmeissään, mutta se vain on uusi vaalitulos, jonka mukaan neuvotellaan luottamushenkilöpaikat.

Olen aina arvostanut päivänpolitiikkaa pyörittävää hallitustyöskentelyä niin paljon, että en ole hakenut puheenjohtajuuksia lautakunnista. Siksi minun on vaikea ymmärtää, miksi Sastamalassa puolueena eniten ääniä saanut Keskusta ei ota vetovastuuta kaupunginhallituksesta. Kokoomus on ollut ”kunnanhoitaja-roolissa” Sastamalan kaupungissa sen kaksi ensimmäistä kautta, koska Sastamalan ensimmäisissä mandaattineuvotteluissa Keskusta ehdottomasti vaati, että Kokoomus ottaa KH:n puheenjohtajuuden. Vaalin tuloksen mukaan siis mentiin, vaikka henkilötasolla mielenkiinnot olisivat olleet eri tavoin. Nyt vaalin tuloksella ei olekaan merkitystä, vaan paikan ottaa SDP – kaupungissa, jossa keskusta-oikeistolla on 26 valtuutettua ja vasemmisto-vihreillä 16!

Jotakin mielenkiintoa Keskustalla sentään on päivänpoliittisiin asioihin, koska mandaattineuvottelujen aluksi Keskusta ja SDP sitoivat KH:n jaostojen puheenjohtajuudet kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuteen. Ilmeisesti ajatus on, että valtuuston puheenjohtajuus ei ole merkittävä yksinään, vaan tarvitaan pari kylkiäistä. Omasta näkökulmastani kolmen ryhmittymän mandaattineuvotteluissa olisi ollut oikeudenmukaista jakaa puheenjohtajuudet ryhmien suuruusjärjestyksessä ja kunkin ryhmän tavoitteiden mukaan.

Kun vaalin tulos on tällä tavoin hämmennetty, toivon että sillä on ollut tarkoitus. Siis että paikoille todellisuudessa löytyy pätevät ja motivoituneet henkilöt.

***

Mandaattineuvottelut saatiin päätökseen 15.5.2017. Tuo edellä kirjoittamani teksti on tuoreeltaan 12.4.2017 käydyn ensimmäisen neuvottelun jälkitunnelmien tilitys. Jos tekniset vaaliliitot olivat vaalit numero kaksi, niin toimielimien kiintiöiminen luo mielestäni vielä kolmannen vaalituloksen: naisten ja miesten tasapainon löytäminen on ollut varmasti vaikeaa kaikissa vaaliliitoissa. Kiintiöiden vuoksi on varmasti jouduttu ohittamaan monta sopivaa ja pätevää eri luottamustehtävistä. Sopivan lisämausteen ryhmien sisäisiin neuvotteluihin tuovat myös eri kaupunginosien edustus, konkarit vs. uudet kyvyt, äänisaalis vs. toiveiden tynnyri jne.

Nyt kuitenkin vaalien loppusuora häämöttää: Kokoomuksen Sastamalan kunnallisjärjestö teki esityksensä luottamushenkilöpaikkojen täyttämisestä uudelle valtuustoryhmälle sunnuntaina. Puolentoista viikon kuluttua kokoontuu uusi valtuustoryhmä sinetöimään paikkajaon ja esittää sen uudelle valtuustolle maanantaina 5.6. Kun myös oma vaalirahailmoitus tuli jätettyä, niin voisi kait jo sanoa: se oli siinä! Vaalit nimittäin – ja eikun kohti uutta valtuustokautta!

Uimahalli ratkaisee Sastamalan vaalit?

Valtuusto edustaa Sastamalan asukkaita. Jos tärkein asia on uimahalli, niin olkoon niin: uudessa valtuustossa tulevat istumaan ne, joille uimahalli on joko tärkein asia puolustaa tai tärkein asia, jota vastustaa.

Tyrvää-sivustolla oli julkaistu vuodelta 1967(!) lehtileike, jossa vaikutusvaltaiset vammalalaiset vetosivat päättäjiin jotta Vammalaan saataisiin uimahalli. Vetoomuksesta on aikaa puoli vuosisataa, joten päätin karistaa kaiken syyllisyyden taakan harteiltani: uimahallin puuttuminen ei ole meidän ”muiden kuin vammalalaisten” vika. Olemme olleet yhtä järkeviä (tai visiottomia) nämä Sastamalan seitsemän lamavuotta, kuin vammalalaiset päättäjät yli neljäkymmenen vuoden ajan.

Toivoisin tietenkin, että uimahalli olisi kysymys siinä missä kaikki muutkin strategia-, investointi- ja käyttötalouskysymykset. Tein 2012 esityksen Keikyän hallin käyttämisestä edelleen, koska virkahenkilöpäätöksellä halli meni yllättäen kiinni. Olisi ollut järjen köyhyyttä pidättäytyä uimisesta, kun kerran halli oli käytettävissä! ”Esitän, että Sastamalan kaupunki avaa Keikyän uimahallin vuoden 2013 alussa ja sen käyttökustannukset palautetaan talousarvioon niin kuin ne ovat aikaisempina vuosina olleet. Pakolliset kunnossapitotyöt Keikyän ja Kiikan halleihin lisätään talousarvioon myös. Uintiliikunta olisi tällä päätöksellä mahdollisimman monen kaupunkilaisen saavutettavissa niiden vuosien ajan, kunnes uusinvestointi Vammalaan olemassa olevien uimahallisuunnitelmien mukaan olisi mahdollinen.”

Vuotta myöhemmin 2013 nk. uimahallityöryhmä esitti, että varataan 1 meur perustettavan uimahalliosakeyhtiön osakepääomaan ja kaupunki maksaisi sitten Oy:lle aiheutuneet kustannukset vuosittain. Käyttökustannuksien suuruusluokka on noin 1 meur, josta voi vähentää Keikyän ja Kiikan hallien nykyiset käyttökustannukset 0,4 meur. Melko avoin valtakirja olisi ollut, vai mitä?

Neljä vuotta on nyt kulunut esityksestäni ja olen edelleen samaa mieltä. Tarvitaan suunnitelma, miten käyttötalous pysyy tasapainossa uimahallikustannusten kanssa. Kysymys on siis tasapainotusohjelmasta, jollaisia olemme koko Sastamalan olemassaolon ajan laatineet (2015 ja 2016 ovat tulokseltaan positiivisia, nipin napin). Uusi piirre taloudessa on se, että investointien takaisinmaksu on pian suhteessa isompi kysymys, kun puolet verotuloista siirtyy soten kanssa maakunnalle.

Tasapainotusohjelman, tai priorisointiohjelman, lähtökohdaksi voi ottaa nykyisen liikuntabudjetin. Kaupunki käyttää vuodessa 1,8 meur liikuntaan, joten toive sisällyttää uuden uimahallin käyttökustannukset tähän budjettiin on mahdoton. Tuskin löytyy uudelta valtuustolta valmiutta vähentää esim. liikunnan tilakustannuksia, juuri kun mm. Varilan uuden koulun suunnitelmassa koulun liikuntatilaa pyritään tuplaamaan seurojen tarpeiden vuoksi. Tasapainotuslääkkeeksi on tarjottu Kirjakorttelin kustannuksia: jotakin sieltä varmaan voitaisiinkin kohdistaa uudelleen, muttei kuitenkaan sulkea koko korttelia!

Uimahalliin liittyy myös se problematiikka, että sen pitäisi olla kaunis rakennus Vammalan keskustaa koristamassa sekä viihdekeskus, johon toivotaan paljon oheispalveluja. Rakennuksen arkkitehtuuri tulisi siis varmuudella kalliiksi! Kun Sastamalan Kokoomus järjesti Kiikan uimahalliin ilmaisen uintivuoron 12.3. sinne tuli runsaasti lapsiperheitä. Uinnin valvoja kertoi mm. että lauantaina oli vauvauinnissa 60 pienokaista. Omat ajatukseni kulkevatkin niin, että lapsiperheiden tarpeet olisivat uimahalliasiassa etusijalla. Lisäksi halli pitäisi integroinda jo olemassaoleviin liikuntapalveluihin.

Uusi valtuusto voi tietenkin tehdä strategisen päätöksen rakentaa uimahallin kaikesta huolimatta, jos uskoo sen tuovan terveyttä, sykettä, asukkaita ja yrityksiä. Parasta tietenkin olisi, että taloussuhdanteet nousisivat kohisten!

Uusi hallintosääntö

Uusi hallintosääntö tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto käsittelee asiaa huomenna, jotta valittavalla uudella valtuustolla on selvät sävelet, miten aloittaa. Kaupungin uuden organisaation muoto tuli päätettyä jo viime vuoden kesäkuussa.

Hallintosääntö on tärkeä paperi mm. delegoinnin ja rahankäytön rajojen suhteen. Mielikuvitus ei vaan mitenkään tahdo riittää sanamuodon testaukseen – vasta käytäntö sitten osoittaa, osuivatko sanoitukset käytännön luottamushenkilö- ja virkahenkilöorganisaation työnjakoon sopivasti, vai pitääkö uuden valtuuston ryhtyä korjaamaan. Toivotaan, ettei niin käy.

Uudessa organisaatiossa on kaksi pysyvää kaupunginhallituksen alaista jaostoa. Henkilöstöjaoston lisäksi konserni- ja elinvoimajaosto saa nyt hallintosäännössä oman valtuutuksensa. Viime maanantain KH:n kokouksessa päädyimme ehdottamaan valtuustolle, että KH kasvatettaisiin 11 jäseneen, koska jaostoihin nimetään 4 + 3 KH:n jäsentä (tai varajäsentä), lisäksi KH:n edustaja nimetään lautakuntiin 4 ja puheenjohtajistoon kaiketi 3 (sisältää liudan edustustehtäviä kauden aikana). Vielä, kun tähän lisätään tasa-arvovaatimus, niin kyllä riittää pohtimista tehtävien jaossa. Varmaa on, että näiden lisäksi tulee vielä jotakin muuta, mihin valitaan KH:sta edustaja, joten tuplatehtäviä on tällä 11 jäsenelläkin tiedossa.

Uudessa organisaatiossa on myös uusia nk. vaikuttamistoimielimiä, eli elinkeinopoliittinen neuvottelukunta ja kulttuuriasiain neuvottelukunta. Niissä pyritään tuomaan kaupungin virkahenkilöt, yritykset ja kolmas sektori säännölliseen kontaktiin, jotta yhteistyö kehittyisi kaikkien osapuolten hyödyksi. Nyt käsillä olevassa hallintosäännössä neuvottelukuntien tehtäviä ei ole määritelty, koska ne eivät ole kaupungin virallisia elimiä. Kokoonpanon ja tehtävien määrittelyn aloittaa vielä nykyinen KH, mutta uusi luottamushenkilöorganisaatio päättää. Odotan mielenkiinnolla, miten nämä neuvottelukunnat pääsevät alkuun ja tulokselliseen työhön.

Muistan uuden Sastamalan kaupungin valmistelusta erityisesti kulttuurifoorumin, joka kokoontui keskustelemaan – virallisen valmisteluorganisaation lisäksi – ihmisten mieliä askarruttavista aiheista uuteen kaupunkiorganisaatioon liittyen. Sali pakkasi pursuilemaan väestä: samaa henkeä toivoisin uusille neuvottelukunnille ja niiden järjestämille foorumeille!

Paikka maan kalleimmassa jätelautakunnassa

Neljä vuotta sitten Sastamalan paikka Loimi-Hämeen alueen jätelautakunnassa merkittiin mandaattineuvottelujen tuloksena KOK (nainen). Valtuusto antoi saatesanojaan valintapykälässä: ”Muista, että edustat koko Sastamalaa, tiedon pitää kulkea!” Näillä eväillä varustettuna nousin sitten bussiin, jolla teimme kiertoajelun Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella ensimmäisen lautakuntakokoukseni alkajaisiksi. Kierrätyslaitoksiin tutustumisen jälkeen istuimme kahville LHJ:n toimistolla. Pääsimme yhtiön numeeriseen esittelyyn ja esitin ensimmäisen kysymykseni konsernin sisäisestä laskutuksesta. Sillä tiellä ollaan: kysymyksiä on riittänyt, vastauksia ei.

Suomen jätelain (2011) tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys: ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai uudelleenkäytettävä. Ellei uudelleenkäyttö ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena (kierrätettävä) ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Isoja tavoitteita ja isoja muutoksia verrattuna tilanteeseen, että Suomessa ensimmäinen jätehuoltolaki säädettiin 1978 ja joka yhdenmukaistettiin EU:n lainsäädännön kanssa 1993.

Nykyisessä jätelaissa on selvästi puutteita, koska runsaan 30 kuntien omistaman jäteyhtiön ja vastaavien uusien alueellisten jätelautakuntien välistä työnjakoa puidaan oikeusasteissa kautta maan. Laki vaatii lautakuntia tekemään viranhaltijana kuljetuspäätöksen (kunnallinen / kiinteistön haltijan järjestämä yhdyskuntajätteen kuljetus) päättämään jätehuoltomääräyksistä ja vahvistamaan vuosittain jätetaksat sekä pitämään rekisteriä kiinteistöiltä kerättävästä jätteestä – suositeltavaa on myös linjata alueille yhtenäinen jätepolitiikka ja palvelutaso. Aikaisemmin jäteyhtiöt hoitivat sekä viranomaistehtävät että varsinaisen substanssinsa, eli yhdyskuntajätteen käsittelyn.

Aivan ymmärrettävää, että työnjaon muutos on ollut iso jäteyhtiöille ja erityisesti niiden taloudelle. Silti olisin voinut toivoa, että tilanne olisi rauhoittunut valtuustokauden loppuun mennessä. Kaikkien LHJ:n alueen 16 kunnan kuljetuspäätökset ovat kuitenkin nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa odottamassa ratkaisua, kaikki yhtiön toiminta on liikesalaisuuden piirissä ja kaikki lautakunnan toiminta avoinna kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle arvostelulle yhtiön toimesta. Alkaen siitä, että olisimme Suomen kallein jätelautakunta. Vuoden 2017 perusmaksu on 25 euroa per asuinkiinteistö, ja siitä lautakunnan osuus 15 % (3,75 eur) – keskinkertainen siis!

Lautakunta on pyytänyt osakaskunnilta monia lausuntoja, kuntajohtajat ovat kokoontuneet, lakia ja juristien tekstejä luettu, seminaareja pidetty ja sähköposteja lähetetty. Olen pitänyt lupaukseni ja välittänyt tietoa jätelautakunnan haasteista omaan kuntaan, mikä johti joulukuussa aloitteeseen selvittää Sastamalan osakkuuden jatko LHJ:ssa. Itse haluaisin vielä katsoa yhteistyön pelisääntöjen kehittämiskortin ja vakiinnuttaa tilanteen muutoin – ei asia jäteyhtiötä vaihtamalla välttämättä parane.

Kuntien omistamalta osakeyhtiöltä odottaisi jatkossa astetta enemmän avoimuutta ja luottamusta, kuin mihin tällä kaudella päästiin. Toivon myös, että jätelaki saisi nopeasti oikeuskäytännön tuekseen ja lain tulkinta ohjaisi lautakuntia ja yhtiöiden hallituksia toimimaan lain tarkoittamassa hyvässä yhteistyössä!

Kevätkokouksia

Onkohan ihan tervettä, että kevätkokouksien ruuhka nostaa päällimmäiseksi wau! –tunteen? Keho kaipaa happea ja liikuntaa, ja pari muutakin asiaa olisi hoidettava, mutta silti: aivan upeaa muistella porukalla mitä kaikkea vuoteen mahtuikaan. Toimintakertomuksen äärellä konkretisoituu vielä kerran se, missä kaikessa sitä onkaan saanut olla mukana!

Kaupungin tilinpäätös on kertaluokassaan ainutlaatuinen: mitä sinä tekisit 80 miljoonalla eurolla? Tai edes 40 miljoonalla? Sastamalassa on ensiksi mainitulla summalla järjestetty viime vuoden sote-palvelut ja jälkimmäisellä päivähoito, koulut ja vapaa-ajan palvelut. Viranhaltijat huolehtivat lainmukaisuudesta ja me luottamushenkilöt joskus paljollakin puheella alueellisuudesta tai muusta tärkeästä asiakasnäkökulmasta, kun käytettävissä olevia euroja jaetaan. Saimme kuin saimmekin viime vuoden yhdessä kohtuullisen hyvään maaliin.

Monet yhdistykset potevat jäsenpulaa – tai ainakin aktiivisuuden puutetta. Jos yhdistyksen olemassaolon tarkoitus on kirkkaana hallituksen jäsenien mielessä, niin siitä kyllä kumpuaa pakote aktiivisuudellekin. Sekin on tärkeää, että jäseniä kuullaan ja aktiivisuus mitoitetaan oikein, niin ettei väki liikojen vaatimusten vuoksi jää pois. Ja sitten tämä: aktiivisen suunnittelun ja toiminnan välissä on tärkeää myös hetkeksi pysähtyä katsomaan taakseen, ja kirjata muistiin hienot saavutukset, kiittää vastuunkantajia ja juhlia vuosipäiviä. Hyvin kirjoitettu toimintakertomus kunnioittaa tehtyä työtä ja on lahja tuleville toimijoille!

Nykyaikaisissa sähköpostikokouksissa kevätkokousten valmisteluasiat voidaan hoitaa vaivattomasti ja saavuttaa helposti 100% hallituksen jäsenten osallistuminenkin. Aikaa ja energiaa jää enemmän yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja ajatusten vaihtoon.

Kun viime viikkojen saldoon kuuluu kohdallani kaupungin, kuoron, hyväntekeväisyysjärjestön, urheiluseuran, teatterin sekä aatteellisen yhdistyksen tilintarkastuksia ja kokouksia, niin äkkiseltään voisi ajatella, että voi raukkaa. Todellisuudessa olen viettänyt aivan mainioita iltahetkiä hyvien ystävien seurassa, ja palannut virkistyneenä kotiin. Ja siinä sivussa on tullut laulettua, naurettua ja parannettua maailmaa monen tylsemmän viikon edestä.

Haastatteluja

Mielenkiintoinen pesti KH:n asettamassa haastatteluryhmässä alkaa olla lopuillaan. Hallintolakimies valittiin jo joulukuussa, kaupunginjohtajan vaali on tänään ja teknisen johtajan valinta tulee maaliskuun valtuustoon. Haastatteluryhmän motivaatio on ollut kohdillaan, koska seitsemän eri valtuustoryhmän edustaminen ja parhaiden kandidaattien tunnistaminen on paljon vartijana olemista. Ryhmämme on kokoontunut kymmenkunta kertaa ja osallistumisprosentti on ollut 100.

Työ on neuvonut tekijäänsä haastatteluryhmässäkin. Valmista kaavaa valintaprosessille ei ollut, joten etenimme askel kerrallaan. Kaksi hakukierrosta sekä hakijoiden julkisuus toi mieleen kyllä senkin vaihtoehdon, että suorahaku (headhunting) saattaisi olla inhimillisempi vaihtoehto näin tärkeiden paikkojen täyttöön. Sastamalan kaupunginjohtaja-kandidaatit pääsivät siis heti julkisen arvioinnin kohteiksi, kun hakemuksensa tai suostumuksensa jättivät. Papereiden, ts. koulutuksen ja työkokemuksen perusteella päätimme kutsua haastatteluun yhteensä seitsemän kandidaattia. Haastattelutilanne toistettiin kaikille samanlaisena. Rekrytoinnin ammattilaisen ja kysymyspatteriston avulla pyrimme selvittämään mm. hakijan motiivia, työkokemuksen laaja-alaisuutta, joustavuutta ja muutosvalmiutta, johtamiskykyjä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kyllä 45 minuuttiin voi mahtua pieni elämä: mitä sanot ja miten sen sanot voi tehdä hyvin vahvan vaikutuksen, tai myös kylvää epäilyksen siemenen.  Soveltuvuustestiin lähtivätkin vain ne kolme, joista haastatteluryhmämme oli yksimielinen.

Testituloksien käsittelyssä toisessa vaakakupissa oli rekrytoinnin ammattilaisten kirjallinen palaute päivän pituisesta testauksesta ja meidän haastattelijoiden oma näkemys kandidaateista papereiden ja haastattelun perusteella. Millä kellon lyömällä kuvaan sitten astui politiikka? Varmasti se oli jollakin tavalla mukana alusta asti, vaikka varmasti vahvin halu meillä jokaisella oli avoimesti etsiä Sastamalalle parasta kaupunginjohtajakandidaattia. Haastatteluryhmän tiukin keskustelu käytiinkin varmasti tuona iltana, jonka lopputuloksena ehdotimme KH:lle kaupunginjohtajan vaalia käytäväksi Malmbergin ja Sirviön välillä.

Nämä kaksi kandidaattia astuivat viime torstaina valtuutettujen eteen esittäytymään ja vastaamaan kysymyksiin 45 minuutin ajaksi. Lisäksi jokainen ryhmä sai oman 15 minuuttisensa. Vastauksien sisällön perusteella on todella vaikea tehdä eroa miesten välillä, niin kuin kun on käynyt ilmi myös paikallislehtien uutisoinnissa.

Mitä kaikkea prosessin aikana on kandidaattien plussaksi ja miinukseksi kertynyt, kulminoituu tänä iltana vaalissa. Jokaisella valtuutetulla on oikeus ja velvollisuus tehdä valintansa Sastamalan parhaaksi – eikä sitä poliittisen mandaatin tai itselle koituvan edun värivivahdetta voida tästä erottaa. Onnea uudelle kaupunginjohtajalle!

Osayleiskaava Stormin kylään

Kaupunki on investoinut Stormin alueelle viime vuosina huomattavasti. Uudessa monitoimikeskuksessa toimii koulun lisäksi kirjasto ja päiväkoti. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, ja kaupunki on myös hankkinut maata täydennysrakentamista varten. Teknisessä lautakunnassa on tällä viikolla Stormin kyläosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely.

Stormin kyläosayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja kaupunkirakennesuunnitelmaa, jossa taajamat on luokiteltu näin:

Pääkeskus: Vammalan keskusta
Aluekeskukset: Häijää ja Vammalan asemanseutu
Paikalliskeskukset: Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula
Kyläkeskukset: Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä

Kaupunkirakennesuunnitelma noudattaa Pirkanmaan maakuntakaavaa. Sen tavoitteena maaseudun keskuksille on pyrkiminen toimivaan ja taloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sen mukaan tulisi välttää tarpeetonta hajauttamista, tehostaa infrastruktuurin käyttöä ja vähentää tarpeetonta liikennöintiä.

Haluamme varmasti kaikki, että kaavoitus luo mahdollisuuksia monipuoliselle elinkeinoelämälle ja asumiselle Sastamalassa. Maanhankinta ja kaavoitus kaikkine selvityksineen on kuitenkin aikaa vievää puuhaa, joten resurssit pitäisi osata kohdistaa juuri sinne, missä on kysyntää tulevaisuudessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava-alue on kasvanut 20 % vuodesta 2009 Sastamalassa, mutta suunnitelmana on tuplata alue.

Sastamalan uhmaikä

Neljävuotias Sastamala on nyt uhma-iässä, etsimässä rajojaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt ensimmäisellä valtuustokaudella. Silti luulen, että tulevilla päättäjillä on edessään entistä enemmän rajojen ja sääntöjen asettamista.

Sastamalan ensimmäinen talousarvio oli toiveiden tynnyri, joka törmäsi heti alkuunsa vuonna 2009 alkaneeseen taantumaan. Nyt tiedämme, että jouduimme keskelle sitä synkempää skenaariota ja nousua odotellaan yhä. Vuosittaiset miljoonan tai kahden säästötalkoot eivät ole pysäyttäneet menojen kasvua, saatikka sitten todella leikanneet niitä. Tuloveron noston vaikutus jäi juuri niin heikoksi kuin saattoi ajatellakin. Tehokkain tapa säilyttää palkanmaksukyky ja esim. välttyä lomautuksilta on lopulta järkevä henkilöstöpolitiikka.

Olemme tavoitelleet päätöksissä alueiden tasapuolista kohtelua: mitkä palvelut ovat lähipalveluja ja mitkä palvelut on järkevää keskittää? Onhan paljon tärkeämpää säilyttää palvelu kuin seinät! Myös asiakaslähtöisyys on haaste: tarjoammeko vain sitä, mitä tuotamme? Pitäisikö tuottaa sitä, mitä tarvitaan?

Brändityössä opimme, että vain innovointikyky ja markkinointi tuovat kassaan rahaa, muut toiminnot ovat kustannuksia ja jopa ulkoistettavissa. Pehmeitä asioita kuten koulutusta, kulttuuria ja ilmapiiriä eivät muut voi matkia. Siksi päädyimme sujuvan elämän seutukaupungiksi, joka on Suomen asuttavin kaupunki, yrittäjyyden kaupunki ja ihan kohta kirjapääkaupunki! Olemme tutkineet muitakin asioita: on ollut imagotutkimusta, päivittäistavara- ja erikoiskaupan selvitystä, ruoka- ja siivouspalveluiden mitoitusta sekä vanhustenhuollon palvelurakenneselvitystä. Päätöksiä olemme nuijineet pöytää hyvällä vauhdilla, vaikka osa porukasta aina kannattaakin sitä ”vasta vuoden päästä” – vaihtoehtoa.