Äetsän punakuonot (karonkkalaulu Äetsän kuoppajaisissa 12.12.2008)

1. Muistat Hietalan Riitan ja Eeronkin armaan
Maurin ja Paulin jo nyttemmin harmaan
mutta Atte tää, sulta tuskin unhohon jää.

Anneli-Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono kemistimme nenänpään.
Haukkuivat toiset illoin majakaksi pilkaten.
Tuosta vain saikin silloin Kauppis-Kaarlo aattehen:
Uraputki pitkä on, taival valoton.
Jumppa-Aila nenällään voi valon tuoda pimeään!
Holkeri siitä asti, abejansa prepaten,
johtaa ne riemuisasti, ääreen tenttikirjojen.

2. Muistat Peltosen Sainin ja Kynnysmaan Tuulan,
Liisan ja Jussin ja Reinon ja Kriston —
Muistat Pusia kaksi ja Syrénin Ilkan,
Merjan ja Tuulan ja Saulin ja Ritvan,
Mutta, Sarell tää, sulta tuskin unhohon jää.

Kristiina-Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono rehtorimme nenänpään.
Haukkuivat toiset silloin, pelimanniks pilkaten,
tuosta vain saikin silloin, Valtos-Arja aattehen:
Esityslista pitkä on, työkin valoton,
Musakoulu musallaan, vois ilon tuoda elämään.
Kristiina siitä asti, nuottikasaa selaten,
Johtaa sen riemuisasti, luokse joululaulujen!

kerto: Tarja M. Punakuono, oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono, keittäjämme nenänpään.
haukkuivat toiset milloin, keventäjäks pilkaten,
tuosta vain saikin silloin, Kaija-Leena aattehen:
Ruokajono pitkä on, nälkä mahdoton,
keittäjä vois kauhallaan, puuron saada maistumaan.
Nestori siitä asti, joulupuuroo maistellen,
rientää näin riemuisasti, luokse puuropatojen!

3. Muistat Ojalan Jorman ja Toivosen Hannun,
Tapion, Raimon ja Markun ja Juhan, —
Muistat Mäkelän Tuulan ja Koivulan Kaijan
Tarjan ja Terhin ja Paulan ja Liisan,
Mutta Sirpa tää, sulta tuskin unhohon jää:

Elina Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono siistijämme nenänpään.
Haukkuivat toiset milloin, putsariksi pilkaten,
tuosta vain saikin silloin, Pekka Y-M. aattehen.
Vesiputki pitkä on, vuoto ruokoton
siistijä vois sienellään veden saada pysymään.
Henrik J. siitä asti, vuotokohtaa vahtien,
korjaa sen Jussin kanssa isoo huuvaa käyttäen.

4. Muistat Tarjan, sen pressan ja Mäkipään Hannun
Suuniitun Eskon ja Kirstin ja Joukon. —
Muistat Virtasen Annen ja Vainion Tiinan
molemmat Päivit ja Raiskion Helmin,
Kestin Kalle tää, sulta tuskin unhohon jää.

Hanna tää Punakuono, oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono, hoitotätsyn nenänpään.
haukkuivat toiset milloin, päivikseksi pilkaten,
tuosta vain saikin silloin Alavilo aattehen:
Hoitopäivä pitkä on, talvi valoton,
lapset voivat ilollaan, valon tuoda porukkaan.
Mari- ja Tiina-tädit, lasten kanssa leikkien,
laulaa ja askartelee kanssa Paulan pilttien.

5. Muistat Kauniston Erkin ja Hiturin Heikin
Mäkelän Marjan ja Naatulan Hannan
Mutta Kuisma tää, sulta tuskin unhohon jää.

Jaana V. Punakuono, oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono, sisaremme nenänpään.
Haukkuivat toiset illoin hentoiseksi pilkaten,
tuosta vain saikin silloin, Aaltos-Mirja aattehen:
Käytävä niin pitkä on, rollaattoriton,
kuuseen monta kynttilää, vois hoitsut laittaa palamaan
Haapanen siitä asti jumppakurssii järkäten
papua hoitajille käsivarteen hommaten.

6. (ylhäältä!!) Varmaan jo unohdit kaikkien nimet
laulu tää loppuu jo, onneksi sentään!
Mutta vielä tää, täytyy meidän selventää:

Synergia-a-hyödyt, porkkanat ja perunat
prosessi, strategia, kaavoitus ja kehitys
harmonisointi, kuvaus, tuloskortti, palvelut
taloussuunnitelma ja tarkat tunnuslukuset.
Vuosikate pieni on, tulos onneton,
kyllä tässä pärjätään ja rahat pannaan riittämään!!

Valtuuston Punakuonot oli joukko nimeltään,
ollut ei loiste huono, valtuustomme valopäät.
Haukkuivat lehdet illoin, riitaisaksi pilkaten,
tuosta vain saikin silloin, äänestäjä aattehen:
Äetsä niin pieni on, rahat vähissä,
Sastamala varoillaan, vois valon tuoda pimeään.

Eeromme siitä asti, Sastamalaa lobaten,
Johtaa sen riemuisasti, luokse Sallin pilttien!

7. (hidastaen) Tuskin Vammalaa, Uotsolaa, Häijäätä muistat
Ens vuonna Karkkua, Varilaa lainkaan
Mutta Äetsän, sen sä muistat eliniän!

…Sastamalaa lobaten,
luokse puuropatojen,…
Sastamalaa lobaten,
… luokse joululaulujen
Tsat tsat tsatsasaa…
kuuseen monta kynttilää…
tsat tsat tsatsasaa,
(kuiskaten) Sastamalaa lobaten,

(Laulun sanat ja esitys hyvässä yhteistyössä yli puolue- ja organisaatiorajojen)

Miksi emme ole tehneet mitään?

Vuoden 2008 TA:n valmistelun aikana esitettiin KH:ssa kysymys: miksi emme ole tehneet mitään? Miksi olemme päästäneet kunnan talouden tähän malliin, että alijäämä tavoittelee jo 2 miljoonan euron rajaa? Ei mukava kysymys, mutta vastauksiakin löytyy.

Ensimmäiseksi: vasta viime vuoden (2006) aikana kumulatiivinen tuloksemme kääntyi miinusmerkkiseksi. Kysymyksen pitäisikin siis kuulua: miksi emme vuosi sitten tehneet mitään? Me kaikki olimme silloin täällä paikalla! Kuntalaisten terveydenhoito kävi meille liian raskaaksi ja sama kehitys on jatkunut tänä vuonna. Kuntayhtymistä on koitunut meille lisälaskua ja rahoitusvajetta. Muut hallintokunnat ovat kiitettävällä tavalla pysyneet TA:lle annetuissa raameissa, samoin kuin vahvistetut TA:t ovat pitäneet. Perusturvan maksut ovat myös jatkossa paineiset, kun niihin lisästään syksyn palkkaratkaisut.

Toiseksi: olemme kyllä tehneetkin. Vuosien saatossa olemme seudullistaneet elinkeinotoimemme VSYP:hen ja kansalaisopistotoimintamme Sastamalan opistoon, olemme järjestäneet ruoka- ja siivouspalvelumme, olemme järjestäneet terveydenhoitomme Sastamalan perusturvakuntayhtymässä, olemme keventäneet vuokra-asuntokantaamme, olemme vieneet läpi raskaan kouluverkkouudistuksen, olemme liittäneet Satuun tietohallintomme ja lääkäripalveluiden keskittämispäätöksen mukaisesti meillä on toteutusta vailla oleva tilasuunnitelma – isoja päätöksiä kaikki. Vertailulaskelmaa on vaikea laatia, koska joka käänteessä vaihtoehdoista on ollut pulaa, mutta uskon kaikkien näiden päätösten tarpeellisuuteen tulevaisuuden kannalta.

Kolmanneksi: Taloudessamme on ollut ongelmakohtia ennenkin ja olemme niistä selviytyneet. Näin tulkitsee myös valtio, joka myönsi meille viime vuoden perusteella harkinnanvaraista valtionapua taloudelliseen ahdinkoomme – ahdinkoomme, jota omilla päätöksillämme emme ole voineet välttää.

Neljänneksi: Päätös sekin, että emme ole ryhtyneet sokkoammuntaan ja ajamaan alas lain sallimissa rajoissa kaikkea, mihin euroja käytetään. Äetsän kunnan palvelut tuotetaan edullisesti, mikä tarkoittaa henkilöstön hyvää osaamisen tasoa ja kykyä muuntua ja kehittyä. Virat ja toimet onkin pääsääntöisesti täytetty vakituisesti. Osaavan henkilöstön voimin olemme panostaneet mm. Sarkia-lukioon ja käynnistäneet aikuislukion, olemme perustaneet pienryhmät ala- ja yläkouluihin. Kunnan vetovoiman ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta olemme päättäneet yksissä tuumin myös pitää kiinni muutamassa harvinaisuudesta, eli uimahallista ja musiikkikoulusta. – Näiden alas ajamisesta ei taloutemme olisi paljonkaan keventynyt, mutta näitä palveluja tullaan hakemaan myös naapurikunnan puolelta! Myöskään investointiohjelmaamme emme ole ryhtyneet tulevaisuuden kustannuksella karsimaan.

Mitä jäi siis tekemättä? KH ryhtyi tämän vuoden alussa aktiiviseksi naapurikuntiin päin. Vuoden aikana KH:n aktiivisuus on saanut ansaittua arvostelua osakseen, mutta tänään valtuusto on kuitenkin hyväksynyt Äetsän kunnan osalta Sastamala -sopimuksen. Vuoden aikana ei ole löytynyt muita vaihtoehtoja, jotka nostaisivat Äetsän kunnan talousluvut pois kriisikuntarajoilta.

Vuoden 2008 TA on tasapainotettu lähinnä veroprosentin ja kiinteistöveroprosentin nostoilla. Nähtäväksi jää, miten Sastamalan vuoden 2009 TA tasapainottuu – odotusarvo kuitenkin on, että 28.000 asukkaan kaupungista löytyy veromaksukykyä ja harteita kestää muutokset terveydenhoidon kustannuksissa! Mielestämme tänään vahvistettavana oleva Äetsän kunnan viimeinen TA on hyvä ja realistinen pohja Sastamalan tuleville TA:lle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä

Haaste ja muutos

Tutkimus kertoo, että sanat haaste ja muutos ovat nykysuomalaisille pelottavia ja negatiivisia. Positiivisia sanoja sen sijaan ovat säilyttäminen, vapaaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Tähän on kaikkien helppo yhtyä.

Suomen yli neljäsataa kuntaa katsovat kuitenkin silmiin haasteita ja muutosta. Valtiolta on tasaiseen tahtiin tullut kunnille uusia tehtäviä ilman vastaavaa rahoitusta. Mitä tämä on tarkoittanut Äetsässä?

Peruutuspeilissä

Valtuusto on pohtinut palvelujen laatua ja taloutta monelta kantilta neljän vuoden aikana. Terveyskeskuksen omalääkärijärjestelmä ehti tuskin käynnistyä, kun jo aloitettiin Sastamalan perusturvahanke kuuden kunnan alueella. Vanhuspalvelut päätimme Äetsässä hoitaa itse. Ruoka- ja siivouspalvelun organisaatio uudistettiin ja henkilöstö sai uuden päällikön. Työpajan toimialuetta laajennettiin nuorista kaiken ikäisiin ja paja sai vakituisen työn ohjaajan. Henkilökuntaa on lisätty myös mm. vanhainkodilla.

Ainakin hetkellisesti luovuimme lukion rehtorin ja sivistysjohtajan yhdistelmävirasta. Niinpä lukio onkin menossa uuden rehtorin johdolla täyttä vauhtia eteenpäin: uusitut tilat ovat saaneet uutta sisältöä kun kädentaitojen ja Sarkia-linjan kurssit alkavat. Viidellä ala-asteen koululla lähes kaikki virat on täytetty vakinaisesti ja kouluavustajia on palkattu tarpeen mukaan. Päätös on olemassa myös yläasteen pienryhmäopetuksesta ja erityisopettajan palkkaamisesta.

Vuokra-asuntojen kohtalosta päättäminen kesti kaksi vuotta, mutta nyt remontit ovat osittain jo käynnissä, yksi rivitalo on myyty ja Ulpun kerrostalo on päätetty yhtiöittää ja myydä asunnot siinä kunnossa kuin ne nyt ovat. Keikyän uimahalli myytiin takaisin Finnish Chemicalsille ja opistotalo ollaan vuokraamassa perinnerakentamisen taitokeskushankkeelle. Kevyenliikenteen väyläkin saatiin Honkolaan.

Elävät kylät –hanke on pisti tuulemaan ja kunnassa nähtiin keväällä ensimmäiset tonttimarkkinat. Väljiä tontteja on mennyt kaupaksi etenkin joen varresta. Suuri kiitos kahdeksalle kyläseuralle Äetsän väkiluvun turvaamisesta: olemme pari vuotta pysyneet samoissa lukemissa, eli piirun verran alle 5000 asukkaan. Tielaitos pidättelee Päätien remonttia vuoteen 2008, eikä kunnalla ole varaa laittaa kylän raittia kuntoon omin varoin.

Yritysten lukumäärässä tapahtui 12 nettolisäys vuonna 2003. Voimme arvailla Vammalan seudun yrityspalvelun merkitystä tässä; äetsäläisten kriittisyys VSYP:n toimintaa kohtaan on joka tapauksessa saanut heidät yrittämään tosissaan ja VSYP on Suomen parhaimpia arvosanoja niittävä elinkeinoyhtiö. Laukkulaakso Oy etsii paikkaansa punoessaan Äetsän käsityöperinnettä ja tulevaisuutta yhteen. Myös Ysikuntien strategia ja siitä poikivat hankkeet ovat Äetsälle tärkeitä: olemmehan kerrankin keskellä jotakin!  Äetsän vetykylä-hanke on hahmottumassa VSYP:n ja Prizz Tech Oy:n yhteistyönä.

Liikennevaloissa

Peruutuspeilissä näkyvä lista on niin pitkä, että siitä riittää vielä tulevallekin valtuustolle työtä. Etenkin 1.1.2005 starttaava Saspe on niin suuri organisaatio liikevaihdoltaan ja henkilökunnaltaan, että hiomista riittää, toivottavasti kuntien hyvällä yhteistyöllä! Omassa kunnassa on tekeillä vanhustyön strategia, jonka varassa vanhusten palveluja tulevaisuudessa kehitetään.

Väljemmässä taloustilanteessa valtuusto olisi jo perustanut sivistystoimelle johtajan viran. Myös päätös määräaikaisesta atk-vastaavasta tarkoitti aikalisää, jolloin mietitään miten Äetsän atk-asiat jatkossa hoidetaan. Oman osaamisen vaihtoehtona on tarjolla mahdollisuus liittyä Satuun, eli Sastamalan Tukipalveluun. Kunnan talouden suunnittelu ja valvonta tietenkin kuuluvat aina peruskunnalle itselleen.

Sama pätee kunnan elinkeinopolitiikkaan: sen kehittäminen kuuluu kunnalle. VSYP ja Ysikunnat tuovat elinkeinotoimeen lisäksi sellaista uutta osaamista ja ’pörinää’, mitä ehdottomasti tarvitaan aktiivisessa kehittämisessä ja mihin kunnan omat voimavarat eivät riitä. Toivottavasti edessämme palaa vihreä valo!

Valmiina – nyt!

Mielestäni sellainen muutos on hyvä, josta voi itse päättää. Rakenteet ja hallinto ovat toissijaisia, tärkeintä ovat ihmisten palvelut! Haaste ja muutos ovat Äetsän mahdollisuus säilyä jatkossakin omia päätöksiä tekevänä ja yhteistyökykyisenä kuntana.

Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimuksen hyväksymisestä

Eriävä mielipide

Ilmoitan eriävän mielipiteeni KH:n päätökseen. Mielestäni Äetsän kunnan pitäisi hyväksyä Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimus esitetyssä muodossa seuraavista syistä:

1. Äetsä on jo vuodesta 1974 (uudistettu -97) ollut mukana VÄTK:ssä hyvin tuloksin. Vertailussa Äetsän ja Vammalan terveydenhuollon kustannukset osoittautuvat edullisiksi sekä seudulla että valtakunnallisesti. Palvelujen järjestäminen on siis ollut tehokasta. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä etenkin nykyiseen, toimivaan omalääkärijärjestelmään. Uusi Sastamalan perusturvakuntayhtymä olisi, Äetsän niin halutessa, perusytimeltään ja määräenemmistöltään sama kuin VÄTK. Äetsäläisten haluna on ollut aina myös vahvistaa aluesairaalan käyttöä ja asemaa; uuden kuntayhtymän hylkääminen ei varmasti tukisi tätä tavoitetta. Mielestäni kuntayhtymän laajentuminen ei voi tarkoittaa tehottomuuden lisääntymistä. Valtakunnallisten selvitysten mukaan pienet yksiköt painivat palvelujen laadun sekä rekrytoinnin ongelmien kanssa.

2. Mielestäni Äetsälle ei ole todellinen vaihtoehto jättäytyä yksin järjestämään kuntalaisten terveyspalvelut, joko itse tuotettuna tai ostopalveluna. Jos Äetsä ei ole minkään kuntayhtymän jäsen, sen pitää kilpailuttaa hankkimansa palvelut, ellei se tuota niitä itse. Kunta palveluiden ostajana myös vastaa ostettavista palveluista. VÄTK:iin jääminen ei ole Äetsälle vaihtoehto, koska Vammala liittyy uuteen kuntayhtymään ja palvelujen tuottaminen siinä muodossa päättyy. Mielestäni VÄTK:in purkaminen ja henkilöstön ja kiinteistöjen jakaminen ei ole oikea ratkaisu. VÄTK saa mielestäni jatkaa kiinteistöjen hallinnoijana, ja Äetsäkin saa tulevaisuudessa vuokratuloja omistusosuutensa suhteessa, eli n. 25% kiinteistöistä.

3. Tästä eteenpäin Äetsän kunnanvaltuusto saisi vuosittain eteensä Sastamalan perusturvakuntayhtymän talousarvioesityksen hyväksyttäväksi. Voisimme kunnanvaltuustossa päättää mm. montako vastaanottopistettä kullakin palvelulla kunnassamme on, ja ottaen samalla itsellemme vastuun aiheutuvista kustannuksista. Nykyiseen VÄTK:iin verrattuna tilanne selkeytyy huomattavasti: nythän olemme saaneet vain yhden luvun eteemme (TA 2004: 2.261.304,42 euroa, eli yli 13 mmk), jonka Vammala on 5-4 enemmistöllä meille yhtymähallituksessa valmistellut, ja yhtymävaltuustossa 8-5 enemmistöllä.

4. Yhtymäkokouksen ja yhtymävaltuuston paikkaluku on ollut esillä ainakin 3.6. järjestetystä seminaarista lähtien (Yhtymäkokouksessa 4 ja yhtymähallituksessa 2, jos koko perusturva mukana). Äetsän kunnan lausunto perussopimusluonnoksesta ei kuitenkaan sisältänyt moitteita edustajamääristä, vaan vaatimuksen valmistella perussopimus kokonaan uudestaan yhtymävaltuusto -pohjalta. Tähän eivät muut kunnat tunteneet kiinnostusta, koska alusta asti oli pääperiaatteena ollut, että peruskunta saa päättää palveluistaan ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Yhtymävaltuuston heikkoushan on se, että sillä ei ole verotusoikeutta, eikä siis kykyä hankkia tuloja kattamaan aiheuttamansa kustannukset.

Oma esitykseni kunnan lausunnoksi ei tuolloin saanut riittävää kannatusta Äetsän KH:ssa, mutta se on mielestäni silti toteutunut käsittelyssä olevassa perussopimuksessa. Esitin, että kunnan edustajan äänimäärä aidosti vastaisi sitä valintamahdollisuutta joko liittyä mukaan koko perusturvan osalta tai vain osittain. Tätä valintamahdollisuutta Äetsän kuntakin on käyttänyt ja päättänyt liittyä uuteen kuntayhtymään vain terveydenhuollon osalta. Aikaisemmassa perussopimusluonnoksessa puhuttiin edustajan kahdesta tai yhdestä äänestä. Nyt perussopimuksessa on jokaisella edustajalla yksi ääni, mutta Äetsällä edustajia on suhteessa vähemmän, koska vanhustenhoito ei ole kuntayhtymässä mukana. Mielestäni meidän on pakko ymmärtää, että muiden kuntien on vaikea luovuttaa yhdelle osakkaalle yliedustus. Puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus on sovittu kiertämään vuosittain kunnalta toiselle.

Toinen kysymys on se, että kasvatettaisiin yhtymäkokousta ja yhtymähallitusta niin, että kaikkien paikkamäärät kasvaisivat samassa suhteessa. Tällöin saavutettaisiin se etu, että useammat poliittiset puolueet kustakin kunnasta voisivat saada oman edustajansa kuntayhtymän edustajapaikoille. Tiedonkulku voisi olla parempi, kaikesta muusta voidaan olla montaa mieltä. Tärkeimmät poliittiset päätöksethän tehdään kuitenkin peruskuntien valtuustoissa (palvelujen määrä ja kustannukset), ja yhtymähallitus vain toimeenpanee näitä päätöksiä. Hoitohenkilökunta taas tekee varsinaisen työn ammattitaitonsa turvin.

5. Perussopimuksen hyväksymiseen liittyy myös mukaanpääsy kahteen uuteen hankkeeseen, joille kansallinen terveysprojekti antaa lisärahoitusta (Tilaaja-tuottajamalli; Kokonainen elämä kotona). Äetsän kunta on sisällyttänyt vuoden 2004 talousarvioon päätöksen laatia vanhustenhuollon strategian vuonna 2004. Miten se työ kannattaisi tehdä Äetsän kunnassa yksin, ilman näiden hankkeiden yhdistettyä tieto-taitoa, tukea ja resursseja? Asetus edellyttää, että mukaan pääsevä kunta tekee voimakkaasti alueellista toimintojen uudistamistyötä palvelujen tehostamiseksi. Äetsän kunnan perusturvajohtaja haluaa ehdottomasti, että Äetsän kunta on hankkeissa mukana. Uskon hänen ammattitaitoonsa ja arviointikykyynsä.

Äetsä, 8.12.2003
Päivi Pelttari

Puhe itsenäisyyspäiväjuhlassa 2003

Arvoisa juhlaväki,

Minulla on ilo ja kunnia Äetsän kunnan puolesta toivottaa teidät tervetulleiksi viettämään Suomen 85. itsenäisyyspäivän kunniaksi järjestettyä juhlaa. Sinivalkoiset kynttilät ikkunalaudalla, sankarihaudalla, kirkossa ja olohuoneen pöydällä symboloivat tänään Suomen itsenäisyyttä.

Itsenäisyys.
Yhteistyö.

Nämä kaksi sanaa voisi äkkiä ajateltuna mieltää toistensa vastakohdaksi. Mutta mitä tarkoittaisi itsenäisyydestä luopuminen? Vastassa ei varmasti olisi yhteistyö, vaan jonkun toisen tahon päätösten mukaan eläminen. Mitä tarkoittaisi, jos taas luopuisin yhteistyöstä, siis eristäytyisin, esim. sillä varjolla että yhteistyö verottaa minulta osan täydellisestä, itsenäisestä päätöksenteosta? Todennäköisesti ajautuisin ennemmin tai myöhemmin kriisiin, ja lopulta menettäisin itsenäisyyteni. Vain yhteistyö voi taata itsenäisyyden säilymisen. Niin kansallisella kuin kuntatasollakin, niin myös henkilökohtaisessa elämässä.

Perheessämme Suomen itsenäisyydestä ja puolustamisesta on puhuttu paljonkin lasten kanssa, lähinnä heidän omien isovanhempiensa muisteluiden pohjalta. Hehän olivat lastemme ikäisiä koululaisia talvisodan ja jatkosodan aikana. Hyvin erilaiset olivat silloin koululaisten vastuut kotitöistä ja toisistaan huolehtimisesta, kun perheen miehet olivat isänmaata puolustamassa. Itse olen myös miettinyt, mistä mieheni Aili-mummu sai voimansa ja tulevaisuuden uskonsa, kun hän, samanikäisenä kuin minä nyt, lähetti miehensä rintamalle, huolehti kolmesta lapsestaan ja kodistaan ja vielä teki raskasta työtä Äetsän asemalla? Silloin kaikki voimat yhdistettiin Suomen itsenäisyyden puolustamiseen.

Nykyisen uutistulvan ansiosta sota on lähes päivittäin puheissa. Kolme lastamme ovatkin kukin vuorollaan esittäneet alakouluikäisinä meille vanhemmille saman kysymyksen: voiko Suomeen vielä tulla sota? Kun voisikin vastata, että ei, kun voisikin olla varma, että valtiomiesten ja -naisten viisaus ja yhteistyötaidot riittävät joka tilanteessa turvaamaan ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon. Maailmanlaajuisesti olemme jo saaneet kokea, että terrorismin vastainen sota saattaa tuoda kriisin meitä lähelle, vaikka emme itse siihen varsinaisesti olisikaan osallisia. EU-maat ovat nyt lupaamassa toisilleen solidaarisuutta kriisitilanteessa. Itsenäisyys ei siis anna lupaa eritäytymiselle eikä muullekaan itseriittoisuudelle. Suomi otti aktiivisen roolin jo ETY:ssä ja jatkaa nyt samaa linjaa EU:ssa. Suomi on Suomi juuri siksi, että meidän ei tarvitse matkia muita, vaan me voimme ylpeinä omista lähtökohdistamme olla osa Eurooppaa ja kiihkeästi sykkivää maailmaa.

Myös kuntien haasteena on yhteistyö. Ilman yhteistyötä palvelujen järjestäminen ja tuottaminen saattaa koitua yksittäiselle kunnalle ylivoimaiseksi, joko niin, että päteviä virkoja ei saada täytettyä tai niin, että tulot eivät riitä palvelujen tuottamiseen liian pienissä yksiköissä. Äetsässä palvelut tuotetaan tehokkaasti, kun verrataan palvelujen kustannuksia muiden kuntien kanssa. Naapurikuntien tulovero- ja kiinteistöveroprosentit alkavat myös olla meitä suuremmat. Mutta lisäpanostusta tarvitaan meilläkin edelleen, etenkin perusturvapalveluihin. Terveyskeskuskuntayhtymän toiminnassa tapahtui jo suuri parannus, kun omalääkärijärjestelmä saatiin käyntiin. Nyt kunnallisille päätöksentekijöille on haasteena uuden, nykyistä alueellisesti paljon laajemman perusturvakuntayhtymän perustamisesta päättäminen.

Korkean teollistumisasteen ansiosta Äetsä tunnetaan kautta Suomen, ja äetsäläiset aktiivisina ja yritteliäinä ihmisinä. Työpaikkojen säilymisen eteen Äetsässä on tehty työtä erilaisten hankkeiden muodossa. Käsityöprojektit saivat mahdollisesti pysyvän maamerkin, kun Laukkulaakso Oy aloitti toimintansa yrityspohjalla viime keväänä. Myös kumi- ja muovi- sekä käsityö- ja sisustusalan projektit ovat etenemässä seudullisina hankkeina: näin yrityksille avautuu esim. tilaisuus yhteistyölle ammatti-instituutin ja yliopistojen kanssa. Yhteistyö seutukunnallisen Yrityspalvelun muodossa pitää kustannuksia kurissa ja toisaalta osoittaa riittävästi resursseja tärkeisiin hankkeisiin.

Maaseutumainen asuminen pysyy varmasti aina joidenkin ihmisten ihanteena. Äetsällä olisikin tarjota vaihtoehtona kaupunkilaiselle kahdeksan elävää kylää, viisi pikkukoulua, oma yläaste ja lukio, runsasta kulttuuritoimintaa ja liikuntamahdollisuuksia. Kaunis asuttu jokimaisema kutsuu poikkeamaan kantatieltä jokivarren paikallisteille. Kahdeksan järveämme tarjoavat mahdollisuuden irtaantua arjesta ja työstä.
Kasvukeskus Tampere saattaakin tulevina vuosina luovuttaa meille paluumuuttajia, kun muotitrendit vaihtuvat taas maaseutuystävällisemmiksi. Valtuustokaudella Äetsässä onkin myyty varsinkin joen varresta kaavatontteja. Tonttien markkinoinnissa kylien ja kyläläisten aktiivisuus ja yhteistyö ovat Äetsän elinehto.

Toivon, että yhteinen juhlahetkemme antaa meille jokaiselle perusteita ja valmiuksia tästä eteenkinpäin elää niin paikallisesti kuin kansallisellakin tasolla yhteistyötä muiden kanssa tehden ja siten säilyttäen itsenäisyytemme. Kiitos esiintyjille ja juhlan järjestelijöille.

Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle äetsäläinen, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille!

Kaksoiskaupungista

Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Arto Satonen,

Olemme seuranneet Äetsässä mielenkiinnolla kaksoiskaupunkihankkeen etenemistä. Kaupunginvaltuustojen vuoden takaisen yhteisen kokouksen jälkeen lista yhteistyön muodoista oli vielä laihahko, mutta nyt yhteistyö on konkretisoitunut jo yhteiseen erityisopettajan virkaan. Uskomme, että nämä asiat kehittyvät myönteisesti ja vauhti paranee. Äetsän sijainti aivan kaksoiskaupungin keskellä luultavimmin tuo myös meille jonakin päivänä mahdollisuuden osallistua yhteistyöhön.

Äetsän osa on siis toistaiseksi ollut lähinnä lukea lehdestä kaksoiskaupunkihankkeen uusimmista vaiheista. Se osa sopii meille, koska meille maakuntarajan ylittävä yhteistyö on luonnollista historiallisista syistä, Huittisten ja Vammalan tarvitsee asiaa ensin harjoitella. Äetsän keskustaajamasta molempiin suuntiin on yhtä pitkä matka, joten täältä on perinteisesti käyty molemmissa kaupungeissa ihan sen mukaan, mikä asia liikkeelle laittaa: haetaanko ruokaa Huittista vaiko vaatteita Vammalasta, lähdetäänkö verotoimistoon vaiko konserttiin Risto Ryti –saliin.

Me äetsäläiset emme kuitenkaan ole olleet mitenkään passiivisia menneinä vuosina meille näin tärkeässä asiassa. Kutsuimme 27.5.1997 Äetsään kokoon seutufoorumin, johon nykyisten kaksoiskaupunkilaisten lisäksi osallistuivat myös maakuntaliittojen edustajat. Jo silloin kirjattiin osallistujien enemmistöllä, että hallinnon rajat eivät ole seutuyhteistyön esteenä. Valitettavasti vielä tuolloin ei yhteistyöinto syttynyt koko rintamalla, koska lähinnä Vammalasta oltiin asettamassa ennakkoehtoja. Foorumin tuloksena syntyi myös luonnos yhteistyöjulistuksesta, päivätty 3.6.1997, joka ilmeisesti päätyi silloin kaupunkien arkistoon mappi ööhön.

Saman kesän lopulla, päättäjien soudun yhteydessä 29.8.1997, Äetsän virastotalolla kuultiin professori Lauri Hautamäen esitelmä seutukuntien yhteistyöstä maaseudun kehittämisen perustana. Tilaisuuden muistioon on kirjattu mm. että yhteistyö syntyy todellisesta tarpeesta, pakon sanelemana. Suuret uhkat nostavat tarpeen voimavarojen yhdistämiseen. Yhteistyö edellyttää vanhojen rakenteiden ja asenteiden unohtamista. Lopuksi kirjattiin, että kummankin seutukunnan vastuuryhmät pitävät syksyllä yhteisen tapaamisen yhteistyön kokoamiseksi ohjelmaksi. Sitä ilmeisesti ei sovittu, että minkä vuoden syksyllä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Niinpä kului siis neljä vuotta, ennen kuin oltiin taas Äetsän virastotalolla Huittisten ja Vammalan kaupunginhallitusten kanssa. 9.8.2001. Tuossa tilaisuudessa Arto Satonen jo valotti kaksoiskaupunkihanketta, aluekeskusohjelma oli vireillä, ja loppuhan onkin jo lähihistoriaa. Olemme Äetsässä enemmän kuin tyytyväisiä, että yhteistyö on ottanut ensi askeleensa, vaikka synnytys olikin pitkä ja kätilön lisäksi olisi ehkä tarvittu jotakin rohtoakin prosessia nopeuttamaan.

Me äetsäläiset uskomme, että kaksoiskaupunkihankkeen jatko ei jää vain kahden väliseksi kaupaksi, vaan yhteistyö laajenee myös muihin kummankin seutukunnan kuntiin kun sen aika on. Olemme sulkeneet silmämme niissä kohdin, missä hankkeen viesti mm. Äetsää kohtaan olisi ollut tulkittavissa jopa hyvinkin kielteiseksi, ja toivotamme hankkeelle mitä parhainta tulevaisuutta. Meitä yhdistää ainutlaatuisen kaunis Kokemäenjoki, joka on tarjonnut asukkailleen viihtyisän ympäristön asua jo ammoisista ajoista. Seutukuntamme säilyminen elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä keskuksena on kiinni meidän yhteistyöstämme.

Päivi Pelttari 19.11.2002

Meillä kotona Äetsässä

Meidät äetsäläiset tunnetaan naapurikunnissa aktiivisina ihmisinä. Peruspalvelujen lisäksi meillä on tarjolla hengen ja ruumiin kulttuuria: aikuisopiskelua, musiikinopiskelua sekä lenkkipolkuja, hiihtolatuja ja pyöräilyreittejä vaikka naapureille tarjota. Kaunis asuttu jokimaisema kutsuu poikkeamaan kantatieltä jokivarren paikallisteille. Ajan henkeen kuuluu nyt kuitenkin halu asua kaupungissa.

Talouden tasapainottamista

Muuttotappio tarkoittaa kunnalle pienempiä tuloja. Samaan aikaan esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä on kasvussa, joten talouden tasapainotuskeinot ovat vähissä. Se mistä laki antaisi myöten säästää tarkoittaa viimekädessä juuri Äetsän vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä: pikkukouluja, kulttuuritoimintaa ja liikuntamahdollisuuksia. Nehän kaikki ylittävät kirkkaasti saman kokoisten vertailukuntien tarjonnan.

Toinen vaikea asia on valtion ja kuntien välinen työn ja kustannusten jako. Suuria notkahduksia kunnissa ovat aiheuttaneet valtionosuusuudistus, sekä valtiolta kunnille siirtyneet erilaiset tehtävät. Tätä epäsuhtaa kattamaan on Äetsäkin hakenut harkinnanvaraista valtionapua.

Kunta ei voi tehdä varsinaisesti konkurssia, koska kunnalla on verotusoikeus. Verojen korottaminen roimasti yli naapurikuntien veroprosentin ei kuitenkaan tue kunnan tavoitetta kääntää muuttovirta positiiviseksi. Talouden tasapainottamisen suunnittelujaksoksi on Äetsässä kuitenkin valittu kuusi vuotta, mikä mahdollistaa rauhallisen etenemisen.

Arvokeskustelua kunnan palveluista

Palvelut tuotetaan Äetsässä tehokkaasti, kun verrataan palvelujen kustannuksia muiden kuntien kanssa. Nyt tarvitaan päinvastoin jo lisäpanostusta: erikoissairaanhoidon kysyntä yllätti viime vuonna, tulevana vuonna tarvitaan lisää ehkä vanhustenhuoltoon.

Kuluneen vuoden aikana on Äetsässä aikaisempaa aidommin ja laajemmin käyty arvokeskustelua. Palvelujen pelkkä tärkeysjärjestykseen laittaminen kohdistaa huomion vääjäämättä nk. vapaaehtoisiin palveluihin. Jostakin luopumisen sijaan olisi nyt kuitenkin tärkeää tunnistaa myös mahdollisuudet kasvattaa tulovirtaa, ja sitä kautta mahdollisuudet säilyttää palvelut.

Uusia työpaikkoja

Työpaikkojen säilymisen eteen Äetsässä on tehty työtä erilaisten projektien muodossa. Käsityöprojektit saivat jatkoa, kun Sitra päätti toteuttaa monivuotisen hankkeensa laukkuteollisuuden kehittämiseksi. Samaan aikaan myös sekä kumi- ja muovi- että nahka-alan projektit ovat etenemässä seudullisina hankkeina.

Nämä hankkeet ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä kunta ja yritykset yksissä tuumin voivat saada aikaan. Erityisen tärkeänä näen myös projektien kautta aukeavan mahdollisuuden yritysten yhteistyölle ammatti-instituutin, yliopiston ja teknisen korkeakoulun kanssa.

Seutuyhteistyötä

Lounais-Pirkanmaan kunnat aloittelevat yhteistyötä uuden yhteisyrityksen muodossa. Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy palvelee seudun yrityksiä sekä vastaa alueen elinkeinojen kehittämisestä niin kuin elinkeinojohtajat kunnissa aikaisemmin. Kukin kunta vastaa silti itsenäisesti omasta elinkeinopolitiikastaan. Seudullinen yhteistyö ei ole Äetsälle mielestäni niinkään uhka kuin mahdollisuus. Yhteistyöllä voidaan pitää kustannuksia kurissa ja toisaalta osoittaa riittävästi resursseja tärkeisiin hankkeisiin.

Julkinen terveydenhuolto on Suomessa joutunut suuren huomion ja vertailun kohteeksi. Myös oman kuntayhtymämme terveyskeskuksen toiminnassa on nähty parantamisen varaa, mutta vielä ei ole päästy päättämään esim. omalääkärijärjestelmästä. Vaikutusmahdollisuudet vähenevät, kun puhutaan erikoisairaanhoidosta: pienen kunnan mielipiteet palvelujen järjestämisestä jäävät helposti vähemmistöön Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Punainen tupa ja perunamaa Äetsästä

Maaseutumainen asuminen pysyy varmasti aina joidenkin ihmisten ihanteena. Kasvukeskus Tampere saattaakin tulevina vuosina luovuttaa meille paluumuuttajia, kun muotitrendit vaihtuvat taas maaseutuystävällisemmiksi.

Menneellä valtuustokaudella Äetsässä on jo päästy hyvään alkuun entistä väljempien tonttien tarjonnassa, ja joen varresta on tulossa lisää kaavatontteja myyntiin. Tavoitteena on myös tehostaa rakennuslupien käsittelyä nopeaksi ja joustavaksi. Tonttien markkinoinnissa kylien ja kyläläisten aktiivisuus on elinehto: tonttikauppojen ja rakennuslupien sivutuotteena voinemme säilyttää laajan kouluverkkomme ja vapaaehtoiset kulttuuripalvelumme.