Blogi

Ihmisten oikeudet

Monet kerrat olen onnekseni saanut sen, mitä tarvitsin, enkä sitä mitä toivoin. Yksi sellainen asia on zonta-toiminta. Oli hauska liittyä aktiivisten naisten joukkoon ja tutustua Huittisten, Punkalaitumen ja Sastamalan alueen toimijoihin.  Mukavan paikallisen toiminnan lisäksi sain ’ei niin mukavaa’ tietoa naisten asemasta eri maissa, ja miten tulemme hyväksyneeksi epäkohtia passiivisesti, ellemme tee jotakin. Tarvitsin siis pienen herätyksen ihmisten oikeuksista, tai oikeastaan niiden puutteesta.

Suomeen syntyminen on melkoinen henkivakuutus naiselle, sillä miten minulle olisikaan käynyt vaikkapa Intiassa tai Liberiassa? Tyttövauvojen ei ole aina edes lupa syntyä, saati saada riittävästi ravintoa tai hoitoa. Oikeus kouluun puuttuu tytöiltä monissa maissa, ja lukutaidottomana olisin ajautunut köyhyyden ja sairauden kierteeseen, joutunut ehkä lapsivaimoksi, kunniamurhan uhriksi tai saaliiksi ihmiskaupalle, joka ylittää mittasuhteiltaan 1800-luvun orjakaupan. Olisin voinut myös menehtyä synnytykseen tai väkivaltaan, joka vammauttaa ja surmaa 15-44 vuotiaita naisia enemmän kuin syöpä, malaria, liikenneonnettomuudet  ja sota yhteensä.

Steve Jobs on sanonut, että ne, jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailmaa, vielä tekevät sen. Uskon, että apuni ulottuu sitä kipeästi tarvitseville tytöille ja naisille juuri maailmanlaajuisen zonta-toiminnan kautta. Haluamme muuttaa maailmaa niin, että naisten oikeudet tunnustetaan kaikkialla ihmisoikeuksiksi ja että tytöt pääsevät kouluun ja terveydenhuollon piiriin. Paremmassa maailmassa naisten ei tarvitse pelätä väkivaltaa sen enempää kotona kuin kodin ulkopuolellakaan, ja naiset saavat miesten kanssa tasavertaiset oikeudet juridisesti ja taloudellisesti.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen auttaisi meitä kaikkia, sillä tutkimuksien mukaan tyttöjen kouluttaminen hillitsee väestönkasvua ja ympäristön rasitusta sekä lievittää köyhyyttä. Konfliktien riivaamissa maissa tytöt ja naiset voivat kouluissa, työpaikoilla, valtion hallinnossa ja liike-elämässä vahvistaa kansantaloutta ja edistää rauhaa.

Siispä: kun Suomessa keskustellaan vaikkapa synnytysturvallisuuden parantamisesta, Nigeriassa on käynnissä zontien projekti varhaisten avioliittojen ja raskauksien ehkäisemiseksi ja Ruandassa pyritään ehkäisemään äidin HIV-tartunnan siirtyminen vastasyntyneelle. EU:n alueella zontat pyrkivät edistämään Istanbulin sopimuksen voimaansaattamista, mikä edellyttää esim. Suomelta parannuksia turvakotiverkostoon. Suomessa tuemme ikäihmisten Ystäväpiiritoimintaa, Tyttöjen Taloa ja Supersiskoja. Paikallisesti jaamme Sisu-stipendejä lukion suorittaneille tytöille.

Zontien vaikuttaminen ja projekteihin suuntaamat varat ovat tietenkin vain pisara meressä, mutta onneksi emme ole yksin asialla, vaan auttamishaluisia ihmisiä riittää moniin eri järjestöihin. Katsoessani projektien tuloksista kertovia videoita, joissa meiltä apua saaneet tytöt ja naiset kertovat tulevaisuuden suunnitelmistaan, niin ilo tarttuu. Asiat korjaantuvat askel kerrallaan, myös ihmisten oikeudet.

Lue lisää toiminnastamme: http://www.zonta.fi http://www.zonta.org

Kevätkokouksia

Onkohan ihan tervettä, että kevätkokouksien ruuhka nostaa päällimmäiseksi wau! –tunteen? Keho kaipaa happea ja liikuntaa, ja pari muutakin asiaa olisi hoidettava, mutta silti: aivan upeaa muistella porukalla mitä kaikkea vuoteen mahtuikaan. Toimintakertomuksen äärellä konkretisoituu vielä kerran se, missä kaikessa sitä onkaan saanut olla mukana!

Kaupungin tilinpäätös on kertaluokassaan ainutlaatuinen: mitä sinä tekisit 80 miljoonalla eurolla? Tai edes 40 miljoonalla? Sastamalassa on ensiksi mainitulla summalla järjestetty viime vuoden sote-palvelut ja jälkimmäisellä päivähoito, koulut ja vapaa-ajan palvelut. Viranhaltijat huolehtivat lainmukaisuudesta ja me luottamushenkilöt joskus paljollakin puheella alueellisuudesta tai muusta tärkeästä asiakasnäkökulmasta, kun käytettävissä olevia euroja jaetaan. Saimme kuin saimmekin viime vuoden yhdessä kohtuullisen hyvään maaliin.

Monet yhdistykset potevat jäsenpulaa – tai ainakin aktiivisuuden puutetta. Jos yhdistyksen olemassaolon tarkoitus on kirkkaana hallituksen jäsenien mielessä, niin siitä kyllä kumpuaa pakote aktiivisuudellekin. Sekin on tärkeää, että jäseniä kuullaan ja aktiivisuus mitoitetaan oikein, niin ettei väki liikojen vaatimusten vuoksi jää pois. Ja sitten tämä: aktiivisen suunnittelun ja toiminnan välissä on tärkeää myös hetkeksi pysähtyä katsomaan taakseen, ja kirjata muistiin hienot saavutukset, kiittää vastuunkantajia ja juhlia vuosipäiviä. Hyvin kirjoitettu toimintakertomus kunnioittaa tehtyä työtä ja on lahja tuleville toimijoille!

Nykyaikaisissa sähköpostikokouksissa kevätkokousten valmisteluasiat voidaan hoitaa vaivattomasti ja saavuttaa helposti 100% hallituksen jäsenten osallistuminenkin. Aikaa ja energiaa jää enemmän yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja ajatusten vaihtoon.

Kun viime viikkojen saldoon kuuluu kohdallani kaupungin, kuoron, hyväntekeväisyysjärjestön, urheiluseuran, teatterin sekä aatteellisen yhdistyksen tilintarkastuksia ja kokouksia, niin äkkiseltään voisi ajatella, että voi raukkaa. Todellisuudessa olen viettänyt aivan mainioita iltahetkiä hyvien ystävien seurassa, ja palannut virkistyneenä kotiin. Ja siinä sivussa on tullut laulettua, naurettua ja parannettua maailmaa monen tylsemmän viikon edestä.

Haastatteluja

Mielenkiintoinen pesti KH:n asettamassa haastatteluryhmässä alkaa olla lopuillaan. Hallintolakimies valittiin jo joulukuussa, kaupunginjohtajan vaali on tänään ja teknisen johtajan valinta tulee maaliskuun valtuustoon. Haastatteluryhmän motivaatio on ollut kohdillaan, koska seitsemän eri valtuustoryhmän edustaminen ja parhaiden kandidaattien tunnistaminen on paljon vartijana olemista. Ryhmämme on kokoontunut kymmenkunta kertaa ja osallistumisprosentti on ollut 100.

Työ on neuvonut tekijäänsä haastatteluryhmässäkin. Valmista kaavaa valintaprosessille ei ollut, joten etenimme askel kerrallaan. Kaksi hakukierrosta sekä hakijoiden julkisuus toi mieleen kyllä senkin vaihtoehdon, että suorahaku (headhunting) saattaisi olla inhimillisempi vaihtoehto näin tärkeiden paikkojen täyttöön. Sastamalan kaupunginjohtaja-kandidaatit pääsivät siis heti julkisen arvioinnin kohteiksi, kun hakemuksensa tai suostumuksensa jättivät. Papereiden, ts. koulutuksen ja työkokemuksen perusteella päätimme kutsua haastatteluun yhteensä seitsemän kandidaattia. Haastattelutilanne toistettiin kaikille samanlaisena. Rekrytoinnin ammattilaisen ja kysymyspatteriston avulla pyrimme selvittämään mm. hakijan motiivia, työkokemuksen laaja-alaisuutta, joustavuutta ja muutosvalmiutta, johtamiskykyjä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kyllä 45 minuuttiin voi mahtua pieni elämä: mitä sanot ja miten sen sanot voi tehdä hyvin vahvan vaikutuksen, tai myös kylvää epäilyksen siemenen.  Soveltuvuustestiin lähtivätkin vain ne kolme, joista haastatteluryhmämme oli yksimielinen.

Testituloksien käsittelyssä toisessa vaakakupissa oli rekrytoinnin ammattilaisten kirjallinen palaute päivän pituisesta testauksesta ja meidän haastattelijoiden oma näkemys kandidaateista papereiden ja haastattelun perusteella. Millä kellon lyömällä kuvaan sitten astui politiikka? Varmasti se oli jollakin tavalla mukana alusta asti, vaikka varmasti vahvin halu meillä jokaisella oli avoimesti etsiä Sastamalalle parasta kaupunginjohtajakandidaattia. Haastatteluryhmän tiukin keskustelu käytiinkin varmasti tuona iltana, jonka lopputuloksena ehdotimme KH:lle kaupunginjohtajan vaalia käytäväksi Malmbergin ja Sirviön välillä.

Nämä kaksi kandidaattia astuivat viime torstaina valtuutettujen eteen esittäytymään ja vastaamaan kysymyksiin 45 minuutin ajaksi. Lisäksi jokainen ryhmä sai oman 15 minuuttisensa. Vastauksien sisällön perusteella on todella vaikea tehdä eroa miesten välillä, niin kuin kun on käynyt ilmi myös paikallislehtien uutisoinnissa.

Mitä kaikkea prosessin aikana on kandidaattien plussaksi ja miinukseksi kertynyt, kulminoituu tänä iltana vaalissa. Jokaisella valtuutetulla on oikeus ja velvollisuus tehdä valintansa Sastamalan parhaaksi – eikä sitä poliittisen mandaatin tai itselle koituvan edun värivivahdetta voida tästä erottaa. Onnea uudelle kaupunginjohtajalle!

Osayleiskaava Stormin kylään

Kaupunki on investoinut Stormin alueelle viime vuosina huomattavasti. Uudessa monitoimikeskuksessa toimii koulun lisäksi kirjasto ja päiväkoti. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, ja kaupunki on myös hankkinut maata täydennysrakentamista varten. Teknisessä lautakunnassa on tällä viikolla Stormin kyläosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely.

Stormin kyläosayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja kaupunkirakennesuunnitelmaa, jossa taajamat on luokiteltu näin:

Pääkeskus: Vammalan keskusta
Aluekeskukset: Häijää ja Vammalan asemanseutu
Paikalliskeskukset: Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula
Kyläkeskukset: Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä

Kaupunkirakennesuunnitelma noudattaa Pirkanmaan maakuntakaavaa. Sen tavoitteena maaseudun keskuksille on pyrkiminen toimivaan ja taloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sen mukaan tulisi välttää tarpeetonta hajauttamista, tehostaa infrastruktuurin käyttöä ja vähentää tarpeetonta liikennöintiä.

Haluamme varmasti kaikki, että kaavoitus luo mahdollisuuksia monipuoliselle elinkeinoelämälle ja asumiselle Sastamalassa. Maanhankinta ja kaavoitus kaikkine selvityksineen on kuitenkin aikaa vievää puuhaa, joten resurssit pitäisi osata kohdistaa juuri sinne, missä on kysyntää tulevaisuudessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava-alue on kasvanut 20 % vuodesta 2009 Sastamalassa, mutta suunnitelmana on tuplata alue.

Sastamalan uhmaikä

Neljävuotias Sastamala on nyt uhma-iässä, etsimässä rajojaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt ensimmäisellä valtuustokaudella. Silti luulen, että tulevilla päättäjillä on edessään entistä enemmän rajojen ja sääntöjen asettamista.

Sastamalan ensimmäinen talousarvio oli toiveiden tynnyri, joka törmäsi heti alkuunsa vuonna 2009 alkaneeseen taantumaan. Nyt tiedämme, että jouduimme keskelle sitä synkempää skenaariota ja nousua odotellaan yhä. Vuosittaiset miljoonan tai kahden säästötalkoot eivät ole pysäyttäneet menojen kasvua, saatikka sitten todella leikanneet niitä. Tuloveron noston vaikutus jäi juuri niin heikoksi kuin saattoi ajatellakin. Tehokkain tapa säilyttää palkanmaksukyky ja esim. välttyä lomautuksilta on lopulta järkevä henkilöstöpolitiikka.

Olemme tavoitelleet päätöksissä alueiden tasapuolista kohtelua: mitkä palvelut ovat lähipalveluja ja mitkä palvelut on järkevää keskittää? Onhan paljon tärkeämpää säilyttää palvelu kuin seinät! Myös asiakaslähtöisyys on haaste: tarjoammeko vain sitä, mitä tuotamme? Pitäisikö tuottaa sitä, mitä tarvitaan?

Brändityössä opimme, että vain innovointikyky ja markkinointi tuovat kassaan rahaa, muut toiminnot ovat kustannuksia ja jopa ulkoistettavissa. Pehmeitä asioita kuten koulutusta, kulttuuria ja ilmapiiriä eivät muut voi matkia. Siksi päädyimme sujuvan elämän seutukaupungiksi, joka on Suomen asuttavin kaupunki, yrittäjyyden kaupunki ja ihan kohta kirjapääkaupunki! Olemme tutkineet muitakin asioita: on ollut imagotutkimusta, päivittäistavara- ja erikoiskaupan selvitystä, ruoka- ja siivouspalveluiden mitoitusta sekä vanhustenhuollon palvelurakenneselvitystä. Päätöksiä olemme nuijineet pöytää hyvällä vauhdilla, vaikka osa porukasta aina kannattaakin sitä ”vasta vuoden päästä” – vaihtoehtoa.

Hyvässä hapessa

Iltapäivä raikkaassa ulkoilmassa tekee mahdottoman hyvää työviikon päätteeksi. Tarjosimme vaalikaffeita Pehulan torilla Pentin-kulman pihassa, ja paljon oli väkeä liikkeellä. Pienessä ajassa sai kuulla läpileikkauksen keikyäläisten ajatuksista ja huolen aiheista Sastamalan nykymenossa. Pääosin liikkeellä oli kyllä hyväntuulista väkeä!

Ajankohtaisin puheenaihe oli varmasti Aurajärven rantasauna, jonka kaupunki nyt antaisi kyläyhdistyksille, samoin kuten muutkin rantasaunansa – kahta lukuun ottamatta. Marjamäen Pertti, mies monien talkoiden takana, oli tänään pyörällä liikkeellä hyvän ehdotuksen kanssa. Pertti ehdottaa yhteistyötä rantasaunan ylläpitämiseksi ainakin Pehulan seudun kyläyhdistyksen, Keikyän Erä-Veikkojen, Äetsän Kunnon ja Keikyän VPK:n kesken. Oikein hyvä ja kannatettava ajatus! Tällä tavalla rantasauna saadaan varmasti nykyistä aktiivisempaan ja asukkaita paremmin palvelevaan käyttöön.

Torilla puhuttiin myös Keikyän ja Kiikan uimahallien kuntokartoituksesta, joka tiedetään jo tehdyksi, mutta jonka tuloksia emme ole vielä kuulleet. Virkakoneisto empii varmaankin vaalien vuoksi… Lukio-selvitys sentään julkaistiin keskelle vaalitohinaa. En ole vielä löytänyt niin rauhallista hetkeä, että olisin ehtinyt tai jaksanut lukea yli 60-sivuisen raportin ajatuksella läpi. Yksi lukio tietenkin riittäisi Sastamalassa, mutta ovatko selvitykseen ketjutetut muut päätelmät ja esitykset oikeat, sitä pitää pohtia. Keikyän koulun 40-50 oppilaan pitäisi voida pitää koulunsa.

Torilla turistiin myös elinkeinoasioista, vanhusten kotipalvelusta ja takseista, lääkäripalveluista, väliportaan hallinnosta – ja tietenkin arvuuteltiin Sastamalan vaalitulosta. Mukava oli vaihtaa kuulumisia myös muiden ehdokkaiden kanssa: naapuripöydässä KD:n Martti Savijoki ja keskustalaistenkin teltta nousi torille. Luulen, että me kaikki Keikyän Kokoomuksen ehdokkaat – Anne-Mari, Pertti, Ilkka, Samuli ja minä – saimme jo pari varmaa ilmoitusta äänistä itse kullekin. Siitäkin tuli hyvä mieli 

Läpivalaisua vailla

Tällä viikolla ehdokkaita mitataan kiireestä kantapäähän. Viikko on todella ennätyksellinen, kun se alkoi KH:n julkisesta kokouksesta, jatkui tänään kahdella radiopaneelilla, ja tiedossa on vielä viikonlopun toritapahtumat sekä muotinäytös. Tuntuu, että vain läpivalaisu on enää suorittamatta!

Läpivalaisusta puheen ollen: Talouselämän 12.10. mukaan Attendo, Terveystalo, Mehiläinen ja Plus-terveys ovat Suomessa yli 100 miljoonan liikevaihdollaan lähes yhtä suuria yrityksiä kuin esim. Ikea, Vaisala tai Olvi. Terveysyhtiöiden liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa ja suurimmat ovat kohta yhtä suuria työllistäjiä kuin Nokia. Silti Suomi on Länsi-Euroopan pirstaloitunein maa sosiaali- ja terveyspalvelujen yrittäjien määrän suhteen, joten luultavimmin suuret kasvavat entisestään. ”Kuntien on lähes mahdotonta muuttaa olemassa olevia oman toiminnan rakenteita riittävästi vastatakseen tulevaisuuden taloudellisiin paineisiin ja työvoimapulaan”, lausuu asiasta päälle päätteeksi Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wiren.

Sastamalassa ainakin yksi muutoksen askel on otettu, kun perusterveydenhuollosta vastaava Sotesi on ollut vuoden osa kaupungin omaa organisaatiota. Terveydenhoidon kustannuksista kuitenkin 60% syntyy erikoissairaanhoidossa, missä oma päätösvalta on heikompi. Yksi valopilkku sentään, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus puolsi Sastamalan yöpäivystyksen säilymistä maanantaisessa lausunnossaan. Maanantaina päätettiin myös omassa KH:ssa neuvottelusta VAS:in muiden käyttäjäkuntien kanssa, aiheena erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja kehittäminen.

Toivoa siis on; uskon vahvasti, että toimintaa ja rakenteita on mahdollista tehostaa – vieläpä asiakkaiden parhaaksi. Ei kait kaikki viisaus vain terveysyhtiöissä asu?

Yli rajojen

Raja tarkoittaa hallinnollisen alueen tai maanomistuksen vaihtumiskohtaa maastossa. Se voi myös tarkoittaa kuvainnollisesti kohtaa, mihin asia loppuu, tai mistä toinen alkaa.

Sain kuunnella lauantaina Aalto-yliopiston dekaania Tuija Pulkkista, joka kertoi avaruuden matematiikasta ja estetiikasta. Sputnikilta kului vuonna 1957 aikaa viisi minuuttia päästä maan kiertoradalle 150 km päähän; sen jälkeen Apollo II on laskeutunut Kuuhun ja Curiosity Marssiin. Saturnuksen Titan-kuuhun satelliitin matka kesti seitsemän vuotta ja Voyagerin matka Aurinkokunnan rajalle yli 30 vuotta.

Kymmenen vuotta sitten seurasimme Äetsässä mielenkiinnolla Vammalan ja Huittisten kaksoiskaupunkihankkeen etenemistä. Olimme kantaneet oman kortemme kekoon jo vuonna 1997, jolloin kutsuimme koolle seutufoorumin Äetsään. Yhteistyöjulistuksen luonnokseen kirjattiin tuolloin osallistujien enemmistöllä, että hallinnon rajat eivät ole seutuyhteistyön esteenä. Päättäjien soudun yhteydessä kuultiin professori Lauri Hautamäen esitelmä seutukuntien yhteistyöstä maaseudun kehittämisen perustana. Yhteistyö syntyy todellisesta tarpeesta, pakon sanelemana: suuret uhat nostavat tarpeen voimavarojen yhdistämiseen. Yhteistyö edellyttää vanhojen rakenteiden ja asenteiden unohtamista.

Mihin asti olemme päässeet 15 vuodessa? Ainakin yksi raja on ylittynyt, kun meistä on tullut sastamalalaisia, ja seutuyhteistyön tarve on kasvanut entisestään. Seutukuntamme säilyminen elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä edellyttää esim. toisen asteen koulutuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen säilymistä alueella, mikä taas on kiinni kuntanaapurien yhteistyöstä. Uskon, että uudet rajat ylittyvät, asiat kehittyvät ja vauhti paranee!

Ja: Haluan olla mukana laukaisemassa uusia ”sputnikkeja” matkaan – koskaan kun ei voi tietää, miten pitkään niiden matka toteutukseen kestää!