Paikka maan kalleimmassa jätelautakunnassa

Neljä vuotta sitten Sastamalan paikka Loimi-Hämeen alueen jätelautakunnassa merkittiin mandaattineuvottelujen tuloksena KOK (nainen). Valtuusto antoi saatesanojaan valintapykälässä: ”Muista, että edustat koko Sastamalaa, tiedon pitää kulkea!” Näillä eväillä varustettuna nousin sitten bussiin, jolla teimme kiertoajelun Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella ensimmäisen lautakuntakokoukseni alkajaisiksi. Kierrätyslaitoksiin tutustumisen jälkeen istuimme kahville LHJ:n toimistolla. Pääsimme yhtiön numeeriseen esittelyyn ja esitin ensimmäisen kysymykseni konsernin sisäisestä laskutuksesta. Sillä tiellä ollaan: kysymyksiä on riittänyt, vastauksia ei.

Suomen jätelain (2011) tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys: ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai uudelleenkäytettävä. Ellei uudelleenkäyttö ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena (kierrätettävä) ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Isoja tavoitteita ja isoja muutoksia verrattuna tilanteeseen, että Suomessa ensimmäinen jätehuoltolaki säädettiin 1978 ja joka yhdenmukaistettiin EU:n lainsäädännön kanssa 1993.

Nykyisessä jätelaissa on selvästi puutteita, koska runsaan 30 kuntien omistaman jäteyhtiön ja vastaavien uusien alueellisten jätelautakuntien välistä työnjakoa puidaan oikeusasteissa kautta maan. Laki vaatii lautakuntia tekemään viranhaltijana kuljetuspäätöksen (kunnallinen / kiinteistön haltijan järjestämä yhdyskuntajätteen kuljetus) päättämään jätehuoltomääräyksistä ja vahvistamaan vuosittain jätetaksat sekä pitämään rekisteriä kiinteistöiltä kerättävästä jätteestä – suositeltavaa on myös linjata alueille yhtenäinen jätepolitiikka ja palvelutaso. Aikaisemmin jäteyhtiöt hoitivat sekä viranomaistehtävät että varsinaisen substanssinsa, eli yhdyskuntajätteen käsittelyn.

Aivan ymmärrettävää, että työnjaon muutos on ollut iso jäteyhtiöille ja erityisesti niiden taloudelle. Silti olisin voinut toivoa, että tilanne olisi rauhoittunut valtuustokauden loppuun mennessä. Kaikkien LHJ:n alueen 16 kunnan kuljetuspäätökset ovat kuitenkin nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa odottamassa ratkaisua, kaikki yhtiön toiminta on liikesalaisuuden piirissä ja kaikki lautakunnan toiminta avoinna kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle arvostelulle yhtiön toimesta. Alkaen siitä, että olisimme Suomen kallein jätelautakunta. Vuoden 2017 perusmaksu on 25 euroa per asuinkiinteistö, ja siitä lautakunnan osuus 15 % (3,75 eur) – keskinkertainen siis!

Lautakunta on pyytänyt osakaskunnilta monia lausuntoja, kuntajohtajat ovat kokoontuneet, lakia ja juristien tekstejä luettu, seminaareja pidetty ja sähköposteja lähetetty. Olen pitänyt lupaukseni ja välittänyt tietoa jätelautakunnan haasteista omaan kuntaan, mikä johti joulukuussa aloitteeseen selvittää Sastamalan osakkuuden jatko LHJ:ssa. Itse haluaisin vielä katsoa yhteistyön pelisääntöjen kehittämiskortin ja vakiinnuttaa tilanteen muutoin – ei asia jäteyhtiötä vaihtamalla välttämättä parane.

Kuntien omistamalta osakeyhtiöltä odottaisi jatkossa astetta enemmän avoimuutta ja luottamusta, kuin mihin tällä kaudella päästiin. Toivon myös, että jätelaki saisi nopeasti oikeuskäytännön tuekseen ja lain tulkinta ohjaisi lautakuntia ja yhtiöiden hallituksia toimimaan lain tarkoittamassa hyvässä yhteistyössä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *