Uimahalli ratkaisee Sastamalan vaalit?

Valtuusto edustaa Sastamalan asukkaita. Jos tärkein asia on uimahalli, niin olkoon niin: uudessa valtuustossa tulevat istumaan ne, joille uimahalli on joko tärkein asia puolustaa tai tärkein asia, jota vastustaa.

Tyrvää-sivustolla oli julkaistu vuodelta 1967(!) lehtileike, jossa vaikutusvaltaiset vammalalaiset vetosivat päättäjiin jotta Vammalaan saataisiin uimahalli. Vetoomuksesta on aikaa puoli vuosisataa, joten päätin karistaa kaiken syyllisyyden taakan harteiltani: uimahallin puuttuminen ei ole meidän ”muiden kuin vammalalaisten” vika. Olemme olleet yhtä järkeviä (tai visiottomia) nämä Sastamalan seitsemän lamavuotta, kuin vammalalaiset päättäjät yli neljäkymmenen vuoden ajan.

Toivoisin tietenkin, että uimahalli olisi kysymys siinä missä kaikki muutkin strategia-, investointi- ja käyttötalouskysymykset. Tein 2012 esityksen Keikyän hallin käyttämisestä edelleen, koska virkahenkilöpäätöksellä halli meni yllättäen kiinni. Olisi ollut järjen köyhyyttä pidättäytyä uimisesta, kun kerran halli oli käytettävissä! ”Esitän, että Sastamalan kaupunki avaa Keikyän uimahallin vuoden 2013 alussa ja sen käyttökustannukset palautetaan talousarvioon niin kuin ne ovat aikaisempina vuosina olleet. Pakolliset kunnossapitotyöt Keikyän ja Kiikan halleihin lisätään talousarvioon myös. Uintiliikunta olisi tällä päätöksellä mahdollisimman monen kaupunkilaisen saavutettavissa niiden vuosien ajan, kunnes uusinvestointi Vammalaan olemassa olevien uimahallisuunnitelmien mukaan olisi mahdollinen.”

Vuotta myöhemmin 2013 nk. uimahallityöryhmä esitti, että varataan 1 meur perustettavan uimahalliosakeyhtiön osakepääomaan ja kaupunki maksaisi sitten Oy:lle aiheutuneet kustannukset vuosittain. Käyttökustannuksien suuruusluokka on noin 1 meur, josta voi vähentää Keikyän ja Kiikan hallien nykyiset käyttökustannukset 0,4 meur. Melko avoin valtakirja olisi ollut, vai mitä?

Neljä vuotta on nyt kulunut esityksestäni ja olen edelleen samaa mieltä. Tarvitaan suunnitelma, miten käyttötalous pysyy tasapainossa uimahallikustannusten kanssa. Kysymys on siis tasapainotusohjelmasta, jollaisia olemme koko Sastamalan olemassaolon ajan laatineet (2015 ja 2016 ovat tulokseltaan positiivisia, nipin napin). Uusi piirre taloudessa on se, että investointien takaisinmaksu on pian suhteessa isompi kysymys, kun puolet verotuloista siirtyy soten kanssa maakunnalle.

Tasapainotusohjelman, tai priorisointiohjelman, lähtökohdaksi voi ottaa nykyisen liikuntabudjetin. Kaupunki käyttää vuodessa 1,8 meur liikuntaan, joten toive sisällyttää uuden uimahallin käyttökustannukset tähän budjettiin on mahdoton. Tuskin löytyy uudelta valtuustolta valmiutta vähentää esim. liikunnan tilakustannuksia, juuri kun mm. Varilan uuden koulun suunnitelmassa koulun liikuntatilaa pyritään tuplaamaan seurojen tarpeiden vuoksi. Tasapainotuslääkkeeksi on tarjottu Kirjakorttelin kustannuksia: jotakin sieltä varmaan voitaisiinkin kohdistaa uudelleen, muttei kuitenkaan sulkea koko korttelia!

Uimahalliin liittyy myös se problematiikka, että sen pitäisi olla kaunis rakennus Vammalan keskustaa koristamassa sekä viihdekeskus, johon toivotaan paljon oheispalveluja. Rakennuksen arkkitehtuuri tulisi siis varmuudella kalliiksi! Kun Sastamalan Kokoomus järjesti Kiikan uimahalliin ilmaisen uintivuoron 12.3. sinne tuli runsaasti lapsiperheitä. Uinnin valvoja kertoi mm. että lauantaina oli vauvauinnissa 60 pienokaista. Omat ajatukseni kulkevatkin niin, että lapsiperheiden tarpeet olisivat uimahalliasiassa etusijalla. Lisäksi halli pitäisi integroinda jo olemassaoleviin liikuntapalveluihin.

Uusi valtuusto voi tietenkin tehdä strategisen päätöksen rakentaa uimahallin kaikesta huolimatta, jos uskoo sen tuovan terveyttä, sykettä, asukkaita ja yrityksiä. Parasta tietenkin olisi, että taloussuhdanteet nousisivat kohisten!

Uusi hallintosääntö

Uusi hallintosääntö tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto käsittelee asiaa huomenna, jotta valittavalla uudella valtuustolla on selvät sävelet, miten aloittaa. Kaupungin uuden organisaation muoto tuli päätettyä jo viime vuoden kesäkuussa.

Hallintosääntö on tärkeä paperi mm. delegoinnin ja rahankäytön rajojen suhteen. Mielikuvitus ei vaan mitenkään tahdo riittää sanamuodon testaukseen – vasta käytäntö sitten osoittaa, osuivatko sanoitukset käytännön luottamushenkilö- ja virkahenkilöorganisaation työnjakoon sopivasti, vai pitääkö uuden valtuuston ryhtyä korjaamaan. Toivotaan, ettei niin käy.

Uudessa organisaatiossa on kaksi pysyvää kaupunginhallituksen alaista jaostoa. Henkilöstöjaoston lisäksi konserni- ja elinvoimajaosto saa nyt hallintosäännössä oman valtuutuksensa. Viime maanantain KH:n kokouksessa päädyimme ehdottamaan valtuustolle, että KH kasvatettaisiin 11 jäseneen, koska jaostoihin nimetään 4 + 3 KH:n jäsentä (tai varajäsentä), lisäksi KH:n edustaja nimetään lautakuntiin 4 ja puheenjohtajistoon kaiketi 3 (sisältää liudan edustustehtäviä kauden aikana). Vielä, kun tähän lisätään tasa-arvovaatimus, niin kyllä riittää pohtimista tehtävien jaossa. Varmaa on, että näiden lisäksi tulee vielä jotakin muuta, mihin valitaan KH:sta edustaja, joten tuplatehtäviä on tällä 11 jäsenelläkin tiedossa.

Uudessa organisaatiossa on myös uusia nk. vaikuttamistoimielimiä, eli elinkeinopoliittinen neuvottelukunta ja kulttuuriasiain neuvottelukunta. Niissä pyritään tuomaan kaupungin virkahenkilöt, yritykset ja kolmas sektori säännölliseen kontaktiin, jotta yhteistyö kehittyisi kaikkien osapuolten hyödyksi. Nyt käsillä olevassa hallintosäännössä neuvottelukuntien tehtäviä ei ole määritelty, koska ne eivät ole kaupungin virallisia elimiä. Kokoonpanon ja tehtävien määrittelyn aloittaa vielä nykyinen KH, mutta uusi luottamushenkilöorganisaatio päättää. Odotan mielenkiinnolla, miten nämä neuvottelukunnat pääsevät alkuun ja tulokselliseen työhön.

Muistan uuden Sastamalan kaupungin valmistelusta erityisesti kulttuurifoorumin, joka kokoontui keskustelemaan – virallisen valmisteluorganisaation lisäksi – ihmisten mieliä askarruttavista aiheista uuteen kaupunkiorganisaatioon liittyen. Sali pakkasi pursuilemaan väestä: samaa henkeä toivoisin uusille neuvottelukunnille ja niiden järjestämille foorumeille!

Paikka maan kalleimmassa jätelautakunnassa

Neljä vuotta sitten Sastamalan paikka Loimi-Hämeen alueen jätelautakunnassa merkittiin mandaattineuvottelujen tuloksena KOK (nainen). Valtuusto antoi saatesanojaan valintapykälässä: ”Muista, että edustat koko Sastamalaa, tiedon pitää kulkea!” Näillä eväillä varustettuna nousin sitten bussiin, jolla teimme kiertoajelun Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella ensimmäisen lautakuntakokoukseni alkajaisiksi. Kierrätyslaitoksiin tutustumisen jälkeen istuimme kahville LHJ:n toimistolla. Pääsimme yhtiön numeeriseen esittelyyn ja esitin ensimmäisen kysymykseni konsernin sisäisestä laskutuksesta. Sillä tiellä ollaan: kysymyksiä on riittänyt, vastauksia ei.

Suomen jätelain (2011) tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys: ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai uudelleenkäytettävä. Ellei uudelleenkäyttö ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena (kierrätettävä) ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Isoja tavoitteita ja isoja muutoksia verrattuna tilanteeseen, että Suomessa ensimmäinen jätehuoltolaki säädettiin 1978 ja joka yhdenmukaistettiin EU:n lainsäädännön kanssa 1993.

Nykyisessä jätelaissa on selvästi puutteita, koska runsaan 30 kuntien omistaman jäteyhtiön ja vastaavien uusien alueellisten jätelautakuntien välistä työnjakoa puidaan oikeusasteissa kautta maan. Laki vaatii lautakuntia tekemään viranhaltijana kuljetuspäätöksen (kunnallinen / kiinteistön haltijan järjestämä yhdyskuntajätteen kuljetus) päättämään jätehuoltomääräyksistä ja vahvistamaan vuosittain jätetaksat sekä pitämään rekisteriä kiinteistöiltä kerättävästä jätteestä – suositeltavaa on myös linjata alueille yhtenäinen jätepolitiikka ja palvelutaso. Aikaisemmin jäteyhtiöt hoitivat sekä viranomaistehtävät että varsinaisen substanssinsa, eli yhdyskuntajätteen käsittelyn.

Aivan ymmärrettävää, että työnjaon muutos on ollut iso jäteyhtiöille ja erityisesti niiden taloudelle. Silti olisin voinut toivoa, että tilanne olisi rauhoittunut valtuustokauden loppuun mennessä. Kaikkien LHJ:n alueen 16 kunnan kuljetuspäätökset ovat kuitenkin nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa odottamassa ratkaisua, kaikki yhtiön toiminta on liikesalaisuuden piirissä ja kaikki lautakunnan toiminta avoinna kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle arvostelulle yhtiön toimesta. Alkaen siitä, että olisimme Suomen kallein jätelautakunta. Vuoden 2017 perusmaksu on 25 euroa per asuinkiinteistö, ja siitä lautakunnan osuus 15 % (3,75 eur) – keskinkertainen siis!

Lautakunta on pyytänyt osakaskunnilta monia lausuntoja, kuntajohtajat ovat kokoontuneet, lakia ja juristien tekstejä luettu, seminaareja pidetty ja sähköposteja lähetetty. Olen pitänyt lupaukseni ja välittänyt tietoa jätelautakunnan haasteista omaan kuntaan, mikä johti joulukuussa aloitteeseen selvittää Sastamalan osakkuuden jatko LHJ:ssa. Itse haluaisin vielä katsoa yhteistyön pelisääntöjen kehittämiskortin ja vakiinnuttaa tilanteen muutoin – ei asia jäteyhtiötä vaihtamalla välttämättä parane.

Kuntien omistamalta osakeyhtiöltä odottaisi jatkossa astetta enemmän avoimuutta ja luottamusta, kuin mihin tällä kaudella päästiin. Toivon myös, että jätelaki saisi nopeasti oikeuskäytännön tuekseen ja lain tulkinta ohjaisi lautakuntia ja yhtiöiden hallituksia toimimaan lain tarkoittamassa hyvässä yhteistyössä!