Osayleiskaava Stormin kylään

Kaupunki on investoinut Stormin alueelle viime vuosina huomattavasti. Uudessa monitoimikeskuksessa toimii koulun lisäksi kirjasto ja päiväkoti. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, ja kaupunki on myös hankkinut maata täydennysrakentamista varten. Teknisessä lautakunnassa on tällä viikolla Stormin kyläosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely.

Stormin kyläosayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja kaupunkirakennesuunnitelmaa, jossa taajamat on luokiteltu näin:

Pääkeskus: Vammalan keskusta
Aluekeskukset: Häijää ja Vammalan asemanseutu
Paikalliskeskukset: Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula
Kyläkeskukset: Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä

Kaupunkirakennesuunnitelma noudattaa Pirkanmaan maakuntakaavaa. Sen tavoitteena maaseudun keskuksille on pyrkiminen toimivaan ja taloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sen mukaan tulisi välttää tarpeetonta hajauttamista, tehostaa infrastruktuurin käyttöä ja vähentää tarpeetonta liikennöintiä.

Haluamme varmasti kaikki, että kaavoitus luo mahdollisuuksia monipuoliselle elinkeinoelämälle ja asumiselle Sastamalassa. Maanhankinta ja kaavoitus kaikkine selvityksineen on kuitenkin aikaa vievää puuhaa, joten resurssit pitäisi osata kohdistaa juuri sinne, missä on kysyntää tulevaisuudessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava-alue on kasvanut 20 % vuodesta 2009 Sastamalassa, mutta suunnitelmana on tuplata alue.

Sastamalan uhmaikä

Neljävuotias Sastamala on nyt uhma-iässä, etsimässä rajojaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt ensimmäisellä valtuustokaudella. Silti luulen, että tulevilla päättäjillä on edessään entistä enemmän rajojen ja sääntöjen asettamista.

Sastamalan ensimmäinen talousarvio oli toiveiden tynnyri, joka törmäsi heti alkuunsa vuonna 2009 alkaneeseen taantumaan. Nyt tiedämme, että jouduimme keskelle sitä synkempää skenaariota ja nousua odotellaan yhä. Vuosittaiset miljoonan tai kahden säästötalkoot eivät ole pysäyttäneet menojen kasvua, saatikka sitten todella leikanneet niitä. Tuloveron noston vaikutus jäi juuri niin heikoksi kuin saattoi ajatellakin. Tehokkain tapa säilyttää palkanmaksukyky ja esim. välttyä lomautuksilta on lopulta järkevä henkilöstöpolitiikka.

Olemme tavoitelleet päätöksissä alueiden tasapuolista kohtelua: mitkä palvelut ovat lähipalveluja ja mitkä palvelut on järkevää keskittää? Onhan paljon tärkeämpää säilyttää palvelu kuin seinät! Myös asiakaslähtöisyys on haaste: tarjoammeko vain sitä, mitä tuotamme? Pitäisikö tuottaa sitä, mitä tarvitaan?

Brändityössä opimme, että vain innovointikyky ja markkinointi tuovat kassaan rahaa, muut toiminnot ovat kustannuksia ja jopa ulkoistettavissa. Pehmeitä asioita kuten koulutusta, kulttuuria ja ilmapiiriä eivät muut voi matkia. Siksi päädyimme sujuvan elämän seutukaupungiksi, joka on Suomen asuttavin kaupunki, yrittäjyyden kaupunki ja ihan kohta kirjapääkaupunki! Olemme tutkineet muitakin asioita: on ollut imagotutkimusta, päivittäistavara- ja erikoiskaupan selvitystä, ruoka- ja siivouspalveluiden mitoitusta sekä vanhustenhuollon palvelurakenneselvitystä. Päätöksiä olemme nuijineet pöytää hyvällä vauhdilla, vaikka osa porukasta aina kannattaakin sitä ”vasta vuoden päästä” – vaihtoehtoa.

Hyvässä hapessa

Iltapäivä raikkaassa ulkoilmassa tekee mahdottoman hyvää työviikon päätteeksi. Tarjosimme vaalikaffeita Pehulan torilla Pentin-kulman pihassa, ja paljon oli väkeä liikkeellä. Pienessä ajassa sai kuulla läpileikkauksen keikyäläisten ajatuksista ja huolen aiheista Sastamalan nykymenossa. Pääosin liikkeellä oli kyllä hyväntuulista väkeä!

Ajankohtaisin puheenaihe oli varmasti Aurajärven rantasauna, jonka kaupunki nyt antaisi kyläyhdistyksille, samoin kuten muutkin rantasaunansa – kahta lukuun ottamatta. Marjamäen Pertti, mies monien talkoiden takana, oli tänään pyörällä liikkeellä hyvän ehdotuksen kanssa. Pertti ehdottaa yhteistyötä rantasaunan ylläpitämiseksi ainakin Pehulan seudun kyläyhdistyksen, Keikyän Erä-Veikkojen, Äetsän Kunnon ja Keikyän VPK:n kesken. Oikein hyvä ja kannatettava ajatus! Tällä tavalla rantasauna saadaan varmasti nykyistä aktiivisempaan ja asukkaita paremmin palvelevaan käyttöön.

Torilla puhuttiin myös Keikyän ja Kiikan uimahallien kuntokartoituksesta, joka tiedetään jo tehdyksi, mutta jonka tuloksia emme ole vielä kuulleet. Virkakoneisto empii varmaankin vaalien vuoksi… Lukio-selvitys sentään julkaistiin keskelle vaalitohinaa. En ole vielä löytänyt niin rauhallista hetkeä, että olisin ehtinyt tai jaksanut lukea yli 60-sivuisen raportin ajatuksella läpi. Yksi lukio tietenkin riittäisi Sastamalassa, mutta ovatko selvitykseen ketjutetut muut päätelmät ja esitykset oikeat, sitä pitää pohtia. Keikyän koulun 40-50 oppilaan pitäisi voida pitää koulunsa.

Torilla turistiin myös elinkeinoasioista, vanhusten kotipalvelusta ja takseista, lääkäripalveluista, väliportaan hallinnosta – ja tietenkin arvuuteltiin Sastamalan vaalitulosta. Mukava oli vaihtaa kuulumisia myös muiden ehdokkaiden kanssa: naapuripöydässä KD:n Martti Savijoki ja keskustalaistenkin teltta nousi torille. Luulen, että me kaikki Keikyän Kokoomuksen ehdokkaat – Anne-Mari, Pertti, Ilkka, Samuli ja minä – saimme jo pari varmaa ilmoitusta äänistä itse kullekin. Siitäkin tuli hyvä mieli 

Läpivalaisua vailla

Tällä viikolla ehdokkaita mitataan kiireestä kantapäähän. Viikko on todella ennätyksellinen, kun se alkoi KH:n julkisesta kokouksesta, jatkui tänään kahdella radiopaneelilla, ja tiedossa on vielä viikonlopun toritapahtumat sekä muotinäytös. Tuntuu, että vain läpivalaisu on enää suorittamatta!

Läpivalaisusta puheen ollen: Talouselämän 12.10. mukaan Attendo, Terveystalo, Mehiläinen ja Plus-terveys ovat Suomessa yli 100 miljoonan liikevaihdollaan lähes yhtä suuria yrityksiä kuin esim. Ikea, Vaisala tai Olvi. Terveysyhtiöiden liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa ja suurimmat ovat kohta yhtä suuria työllistäjiä kuin Nokia. Silti Suomi on Länsi-Euroopan pirstaloitunein maa sosiaali- ja terveyspalvelujen yrittäjien määrän suhteen, joten luultavimmin suuret kasvavat entisestään. ”Kuntien on lähes mahdotonta muuttaa olemassa olevia oman toiminnan rakenteita riittävästi vastatakseen tulevaisuuden taloudellisiin paineisiin ja työvoimapulaan”, lausuu asiasta päälle päätteeksi Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wiren.

Sastamalassa ainakin yksi muutoksen askel on otettu, kun perusterveydenhuollosta vastaava Sotesi on ollut vuoden osa kaupungin omaa organisaatiota. Terveydenhoidon kustannuksista kuitenkin 60% syntyy erikoissairaanhoidossa, missä oma päätösvalta on heikompi. Yksi valopilkku sentään, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus puolsi Sastamalan yöpäivystyksen säilymistä maanantaisessa lausunnossaan. Maanantaina päätettiin myös omassa KH:ssa neuvottelusta VAS:in muiden käyttäjäkuntien kanssa, aiheena erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja kehittäminen.

Toivoa siis on; uskon vahvasti, että toimintaa ja rakenteita on mahdollista tehostaa – vieläpä asiakkaiden parhaaksi. Ei kait kaikki viisaus vain terveysyhtiöissä asu?

Yli rajojen

Raja tarkoittaa hallinnollisen alueen tai maanomistuksen vaihtumiskohtaa maastossa. Se voi myös tarkoittaa kuvainnollisesti kohtaa, mihin asia loppuu, tai mistä toinen alkaa.

Sain kuunnella lauantaina Aalto-yliopiston dekaania Tuija Pulkkista, joka kertoi avaruuden matematiikasta ja estetiikasta. Sputnikilta kului vuonna 1957 aikaa viisi minuuttia päästä maan kiertoradalle 150 km päähän; sen jälkeen Apollo II on laskeutunut Kuuhun ja Curiosity Marssiin. Saturnuksen Titan-kuuhun satelliitin matka kesti seitsemän vuotta ja Voyagerin matka Aurinkokunnan rajalle yli 30 vuotta.

Kymmenen vuotta sitten seurasimme Äetsässä mielenkiinnolla Vammalan ja Huittisten kaksoiskaupunkihankkeen etenemistä. Olimme kantaneet oman kortemme kekoon jo vuonna 1997, jolloin kutsuimme koolle seutufoorumin Äetsään. Yhteistyöjulistuksen luonnokseen kirjattiin tuolloin osallistujien enemmistöllä, että hallinnon rajat eivät ole seutuyhteistyön esteenä. Päättäjien soudun yhteydessä kuultiin professori Lauri Hautamäen esitelmä seutukuntien yhteistyöstä maaseudun kehittämisen perustana. Yhteistyö syntyy todellisesta tarpeesta, pakon sanelemana: suuret uhat nostavat tarpeen voimavarojen yhdistämiseen. Yhteistyö edellyttää vanhojen rakenteiden ja asenteiden unohtamista.

Mihin asti olemme päässeet 15 vuodessa? Ainakin yksi raja on ylittynyt, kun meistä on tullut sastamalalaisia, ja seutuyhteistyön tarve on kasvanut entisestään. Seutukuntamme säilyminen elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä edellyttää esim. toisen asteen koulutuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen säilymistä alueella, mikä taas on kiinni kuntanaapurien yhteistyöstä. Uskon, että uudet rajat ylittyvät, asiat kehittyvät ja vauhti paranee!

Ja: Haluan olla mukana laukaisemassa uusia ”sputnikkeja” matkaan – koskaan kun ei voi tietää, miten pitkään niiden matka toteutukseen kestää!

Koirankynnen leikkaaja

Kun on kolme päivää pyrkinyt omaksumaan uuden työorganisaationsa tavoitteita, prosesseja, rooleja, vastuita ja mittareita, niin moni kotoinen asia tuntuu yksinkertaiselta ja helpolta. Kuten vaikkapa koiran kynsien leikkaaminen. Juuri tänään sen keksin, miten kaksissa tuumin pidätellään koira valjaissa niin, että myös takatassujen kynnet saavat kyytiä!

Maiseman vaihtaminen tuo mukanaan myös konkreettista vaihtelua. Maanantai-aamuna luinkin Hesaria, jossa pohdittiin kuntien konsensus-politiikkaa. Kunnissa on valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mielestä tärkeätä yhteisymmärryksen löytäminen. Yksittäinen valtuutettu ei saa paljon aikaan, vaan Grönlundin mielestä uusien luottamushenkilöiden pitää oppia ”demokraattiset pöytätavat”. Kuntaliiton Kaija Majoinen povaa menestystä vaikeissa taloudellisissa päätöksentekotilanteissa nimenomaan niille kunnille, joissa yhteistyökulttuuri on reilassa.

Mielestäni Sastamalan vahvuus on ollut juuri tämä, että päätökset ovat syntyneet laajan keskustelun jälkeen melko hyvällä yhteisymmärryksellä. Poikkeus vahvistakoon säännön, eli yksi valtuustopäätös sentään taisi syntyä 30-29. Kaupunginhallituksessa pyrkimys yhteisymmärrykseen on näkynyt erityisen selvästi, koska äänestyksiä on ollut vähän. Näin vaalien alla voi tietenkin kukin meistä itsekseen harmitella, ettei omalla nimellä kirjattuja ehdotuksia juuri KH:n listalta löydy. Mutta hyvä niin: yhteisen keskustelun perusteella jalostuneet ratkaisuehdotukset ovat varmasti niitä parhaita kaupungin kannalta.

Ihan niin kuin koiran kynsien leikkaaminenkin hyvän suunnitelman mukaisesti. Hyvästi lahjonta-yritykset, takaa-ajot ja piiloleikit, tervetuloa tiimityö – niin ja valjaat!

Rapakunta?

Suomessa on 120 hyvin voivaa kuntaa, ja 200 rapakuntaa, jos Talouselämä –lehteä 28.9. on uskominen. Rapakunnista talouskriisissä on jo 40 kuntaa, joiden kunnanisät ja –äidit joutuvat seuraavaksi hakemaan apua valtiolta tai naapurikunnalta. Sastamala ei täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä, mutta rapakunnaksi meitä kyllä kutsutaan.

Rapakuntien listalle Sastamala on kuitenkin päässyt. Vuosikate ei anna siihen aihetta, koska se on pidetty positiivisena, eikä taseeseen ole siis kertynyt alijäämää. Myöskään konsernin velkamäärä per asukas ei poikkea liikaa valtakunnan keskiarvosta, joka on 2000 eur ja velanmaksukyky on kunnossa. Verotus on valtakunnan keskiarvoon 19,68% verrattuna Sastamalassa kireähkö, muttei kuitenkaan ylikireä. Konsernin omavaraisuusaste laski vuonna 2011 alle 50% rajan, mikä toistuessaan tarkoittaisi kriisiytymistä.

Maan hallituksen elinkelpoisessa kunnassa on vähintään 20.000 asukasta ja työpaikkaomavaraisuuden on oltava yli 80%. Nämä kriteerit Sastamala täyttää hyvin. Taloudelliset kriteerit sen sijaan ovat jo aiheuttaneet ja aiheuttavat jatkossakin päänvaivaa. Veroprosentin nosto tai velan lisääminen eivät siis ole vaihtoehtoja kaupungissamme. Tulojen kasvattaminen sen sijaan on: kasvun Sastamala tarvitsee uusia asukkaita ja yrityksiä! Jos tulojen kasvattaminen ei riitä, niin toinen talouden tasapainotuskeino on tietenkin menojen leikkaaminen.

Haluan vaikuttaa siihen, että Sastamalan nimeä ei näy rapakuntien listalla. Verotulot ja valtionosuudet pitää käyttää tarkoituksenmukaisesti nykyaikaisten palvelujen tuottamiseen sekä maltillisiin investointeihin. Positiivisessa kierteessä hyvät palvelut lisäävät vetovoimaisuutta ja turvallisuutta, jolloin myös talous vahvistuu.

Varajäsen

Ensi tiistaina en pääse työreissun vuoksi henkilöstöjaoston kokoukseen, joten on varajäseneni Kaajan Tarun vuoro pohtia henkilöstöasioita. Heja toimii myös KH:n asettamana organisaatiotyöryhmänä, joka valmistelee johtavien viranhaltijoiden eläköitymiseen liittyviä muutoksia. Pyrkimys on siis yksinkertaistaa ja vähentää hallintoa siellä missä se on mahdollista. Sama pyrkimys on ollut koko Sastamalan ajan, ja vallitsevissa olosuhteissa (lue: viiden vuoden irtisanomissuoja) olemme ottaneet oikean suunnan.

Oma työnantajani päätyi irtisanomisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, koska kannattavuus oli kilpailijoita heikompi. Vaikka korjausliike oli kipeä, niin yhtiön tulevaisuus ja suuri määrä työpaikkoja on nyt vakaammalla pohjalla. Kaupungissa tulevaisuus ja työpaikat on turvattu, kun päästään nk. nollatulokseen. ”Kannattavuus” tarkoittaisi käyttötalouden ylijäämää, jota voisi käyttää lainojen lyhentämiseen tai investointeihin. Sastamalassa yhtälö on nyt haasteellinen, kun verotus on lähellä ylikireää ja lainamäärä lähes maksimissa. Siksi palvelujen tuottamista pitää tehostaa.

Yksi tehostamiskohta lähitulevaisuudessa on lukiokoulutus. Suurin kysymys itselleni lukion kohdalla on sen vetovoimaisuuden säilyttäminen, ei niinkään se, kuka koulutuksen järjestää. Sarkia-lukion ja Mouhijärven lukion oppilasmääriä on päivitelty julkisuudessa, muttei kertaakaan sitä, millainen kato on käynyt Vammalan lukiossa. Miten turvaamme Sastamalan lukio-opetuksen kehittymisen ja vetovoimaisuuden? Lukio-seminaarissa esiin noussut Sasky-malli voi olla yksi tapa hallinnoida toisen asteen opetusta, mutta itse en voi tunnustautua kuntayhtymä-faniksi. Tärkeintä on opetuksen sisältö ja oppilaiden pääsy jatko-opintoihin.

Varajäsen on muuten ainutlaatuisen ihana asia, jota ei ole käytettävissä muilla elämän alueilla. Perhe, työ, ystävät ja useimmat harrastuksetkin tarvitsevat juuri minut, mutta luottamustehtävissä en ole korvaamaton 

Jäävi

Tänään jouduin yhdistymishallituksen kokouksesta ulos, koska olin jäävi VAS:in johtokunnan jäsenenä käsittelemään erikoissairaanhoidon vuoden 2013 tilausta. Kun käytävässä oli kahvit juotu, selattu nettilehdet ja Välimäen Erkin ja Lähteenmäen Tapanin kanssa käsitelty jo kaikki tärkeimmät kuulumiset, päätin jättää kokouksen loputkin pykälät varahenkilöni Hukkasen Ulpun hoidettavaksi. Näin pääsin iltalenkille – ja koirakin kiittää 

Kaupungintalon pihassa oli ennen hallituksen kokousta tehyläisten mielenosoitus aluesairaalan puolesta. Jäin hetkeksi pihaan jutulle ja perustelin mm. sitä, että miksi kokoomuslaisten vaaliohjelmassa ei ole VAS:in säilyttäminen, mutta kylläkin erikoissairaanhoidon säilyttäminen Sastamalassa. Emme halua säilyttää jotakin tiettyä organisaatiota, vaan mahdollisimman hyvät palvelut asukkaillemme – ja mielellään myös naapureille. Sastamalan kaupungilla ei yksinään ole varaa ylläpitää sairaalaa.

Päivystyksestä virinnyt keskustelu – ja myös mielipiteiden ilmaus – on minun mielestäni hyvä avaus yhteistyön kehittämiselle. Kun emme vielä tiedä, mihin lainsäädäntö tai sairaanhoitopiirin muiden kuntien ratkaisut meitä ohjaavat, niin parasta on kehittää perus- ja erikoissairaanhoitoa täällä omassa kotona, sairaalan kampuksella.