Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimuksen hyväksymisestä

Eriävä mielipide

Ilmoitan eriävän mielipiteeni KH:n päätökseen. Mielestäni Äetsän kunnan pitäisi hyväksyä Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimus esitetyssä muodossa seuraavista syistä:

1. Äetsä on jo vuodesta 1974 (uudistettu -97) ollut mukana VÄTK:ssä hyvin tuloksin. Vertailussa Äetsän ja Vammalan terveydenhuollon kustannukset osoittautuvat edullisiksi sekä seudulla että valtakunnallisesti. Palvelujen järjestäminen on siis ollut tehokasta. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä etenkin nykyiseen, toimivaan omalääkärijärjestelmään. Uusi Sastamalan perusturvakuntayhtymä olisi, Äetsän niin halutessa, perusytimeltään ja määräenemmistöltään sama kuin VÄTK. Äetsäläisten haluna on ollut aina myös vahvistaa aluesairaalan käyttöä ja asemaa; uuden kuntayhtymän hylkääminen ei varmasti tukisi tätä tavoitetta. Mielestäni kuntayhtymän laajentuminen ei voi tarkoittaa tehottomuuden lisääntymistä. Valtakunnallisten selvitysten mukaan pienet yksiköt painivat palvelujen laadun sekä rekrytoinnin ongelmien kanssa.

2. Mielestäni Äetsälle ei ole todellinen vaihtoehto jättäytyä yksin järjestämään kuntalaisten terveyspalvelut, joko itse tuotettuna tai ostopalveluna. Jos Äetsä ei ole minkään kuntayhtymän jäsen, sen pitää kilpailuttaa hankkimansa palvelut, ellei se tuota niitä itse. Kunta palveluiden ostajana myös vastaa ostettavista palveluista. VÄTK:iin jääminen ei ole Äetsälle vaihtoehto, koska Vammala liittyy uuteen kuntayhtymään ja palvelujen tuottaminen siinä muodossa päättyy. Mielestäni VÄTK:in purkaminen ja henkilöstön ja kiinteistöjen jakaminen ei ole oikea ratkaisu. VÄTK saa mielestäni jatkaa kiinteistöjen hallinnoijana, ja Äetsäkin saa tulevaisuudessa vuokratuloja omistusosuutensa suhteessa, eli n. 25% kiinteistöistä.

3. Tästä eteenpäin Äetsän kunnanvaltuusto saisi vuosittain eteensä Sastamalan perusturvakuntayhtymän talousarvioesityksen hyväksyttäväksi. Voisimme kunnanvaltuustossa päättää mm. montako vastaanottopistettä kullakin palvelulla kunnassamme on, ja ottaen samalla itsellemme vastuun aiheutuvista kustannuksista. Nykyiseen VÄTK:iin verrattuna tilanne selkeytyy huomattavasti: nythän olemme saaneet vain yhden luvun eteemme (TA 2004: 2.261.304,42 euroa, eli yli 13 mmk), jonka Vammala on 5-4 enemmistöllä meille yhtymähallituksessa valmistellut, ja yhtymävaltuustossa 8-5 enemmistöllä.

4. Yhtymäkokouksen ja yhtymävaltuuston paikkaluku on ollut esillä ainakin 3.6. järjestetystä seminaarista lähtien (Yhtymäkokouksessa 4 ja yhtymähallituksessa 2, jos koko perusturva mukana). Äetsän kunnan lausunto perussopimusluonnoksesta ei kuitenkaan sisältänyt moitteita edustajamääristä, vaan vaatimuksen valmistella perussopimus kokonaan uudestaan yhtymävaltuusto -pohjalta. Tähän eivät muut kunnat tunteneet kiinnostusta, koska alusta asti oli pääperiaatteena ollut, että peruskunta saa päättää palveluistaan ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Yhtymävaltuuston heikkoushan on se, että sillä ei ole verotusoikeutta, eikä siis kykyä hankkia tuloja kattamaan aiheuttamansa kustannukset.

Oma esitykseni kunnan lausunnoksi ei tuolloin saanut riittävää kannatusta Äetsän KH:ssa, mutta se on mielestäni silti toteutunut käsittelyssä olevassa perussopimuksessa. Esitin, että kunnan edustajan äänimäärä aidosti vastaisi sitä valintamahdollisuutta joko liittyä mukaan koko perusturvan osalta tai vain osittain. Tätä valintamahdollisuutta Äetsän kuntakin on käyttänyt ja päättänyt liittyä uuteen kuntayhtymään vain terveydenhuollon osalta. Aikaisemmassa perussopimusluonnoksessa puhuttiin edustajan kahdesta tai yhdestä äänestä. Nyt perussopimuksessa on jokaisella edustajalla yksi ääni, mutta Äetsällä edustajia on suhteessa vähemmän, koska vanhustenhoito ei ole kuntayhtymässä mukana. Mielestäni meidän on pakko ymmärtää, että muiden kuntien on vaikea luovuttaa yhdelle osakkaalle yliedustus. Puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus on sovittu kiertämään vuosittain kunnalta toiselle.

Toinen kysymys on se, että kasvatettaisiin yhtymäkokousta ja yhtymähallitusta niin, että kaikkien paikkamäärät kasvaisivat samassa suhteessa. Tällöin saavutettaisiin se etu, että useammat poliittiset puolueet kustakin kunnasta voisivat saada oman edustajansa kuntayhtymän edustajapaikoille. Tiedonkulku voisi olla parempi, kaikesta muusta voidaan olla montaa mieltä. Tärkeimmät poliittiset päätöksethän tehdään kuitenkin peruskuntien valtuustoissa (palvelujen määrä ja kustannukset), ja yhtymähallitus vain toimeenpanee näitä päätöksiä. Hoitohenkilökunta taas tekee varsinaisen työn ammattitaitonsa turvin.

5. Perussopimuksen hyväksymiseen liittyy myös mukaanpääsy kahteen uuteen hankkeeseen, joille kansallinen terveysprojekti antaa lisärahoitusta (Tilaaja-tuottajamalli; Kokonainen elämä kotona). Äetsän kunta on sisällyttänyt vuoden 2004 talousarvioon päätöksen laatia vanhustenhuollon strategian vuonna 2004. Miten se työ kannattaisi tehdä Äetsän kunnassa yksin, ilman näiden hankkeiden yhdistettyä tieto-taitoa, tukea ja resursseja? Asetus edellyttää, että mukaan pääsevä kunta tekee voimakkaasti alueellista toimintojen uudistamistyötä palvelujen tehostamiseksi. Äetsän kunnan perusturvajohtaja haluaa ehdottomasti, että Äetsän kunta on hankkeissa mukana. Uskon hänen ammattitaitoonsa ja arviointikykyynsä.

Äetsä, 8.12.2003
Päivi Pelttari

Puhe itsenäisyyspäiväjuhlassa 2003

Arvoisa juhlaväki,

Minulla on ilo ja kunnia Äetsän kunnan puolesta toivottaa teidät tervetulleiksi viettämään Suomen 85. itsenäisyyspäivän kunniaksi järjestettyä juhlaa. Sinivalkoiset kynttilät ikkunalaudalla, sankarihaudalla, kirkossa ja olohuoneen pöydällä symboloivat tänään Suomen itsenäisyyttä.

Itsenäisyys.
Yhteistyö.

Nämä kaksi sanaa voisi äkkiä ajateltuna mieltää toistensa vastakohdaksi. Mutta mitä tarkoittaisi itsenäisyydestä luopuminen? Vastassa ei varmasti olisi yhteistyö, vaan jonkun toisen tahon päätösten mukaan eläminen. Mitä tarkoittaisi, jos taas luopuisin yhteistyöstä, siis eristäytyisin, esim. sillä varjolla että yhteistyö verottaa minulta osan täydellisestä, itsenäisestä päätöksenteosta? Todennäköisesti ajautuisin ennemmin tai myöhemmin kriisiin, ja lopulta menettäisin itsenäisyyteni. Vain yhteistyö voi taata itsenäisyyden säilymisen. Niin kansallisella kuin kuntatasollakin, niin myös henkilökohtaisessa elämässä.

Perheessämme Suomen itsenäisyydestä ja puolustamisesta on puhuttu paljonkin lasten kanssa, lähinnä heidän omien isovanhempiensa muisteluiden pohjalta. Hehän olivat lastemme ikäisiä koululaisia talvisodan ja jatkosodan aikana. Hyvin erilaiset olivat silloin koululaisten vastuut kotitöistä ja toisistaan huolehtimisesta, kun perheen miehet olivat isänmaata puolustamassa. Itse olen myös miettinyt, mistä mieheni Aili-mummu sai voimansa ja tulevaisuuden uskonsa, kun hän, samanikäisenä kuin minä nyt, lähetti miehensä rintamalle, huolehti kolmesta lapsestaan ja kodistaan ja vielä teki raskasta työtä Äetsän asemalla? Silloin kaikki voimat yhdistettiin Suomen itsenäisyyden puolustamiseen.

Nykyisen uutistulvan ansiosta sota on lähes päivittäin puheissa. Kolme lastamme ovatkin kukin vuorollaan esittäneet alakouluikäisinä meille vanhemmille saman kysymyksen: voiko Suomeen vielä tulla sota? Kun voisikin vastata, että ei, kun voisikin olla varma, että valtiomiesten ja -naisten viisaus ja yhteistyötaidot riittävät joka tilanteessa turvaamaan ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon. Maailmanlaajuisesti olemme jo saaneet kokea, että terrorismin vastainen sota saattaa tuoda kriisin meitä lähelle, vaikka emme itse siihen varsinaisesti olisikaan osallisia. EU-maat ovat nyt lupaamassa toisilleen solidaarisuutta kriisitilanteessa. Itsenäisyys ei siis anna lupaa eritäytymiselle eikä muullekaan itseriittoisuudelle. Suomi otti aktiivisen roolin jo ETY:ssä ja jatkaa nyt samaa linjaa EU:ssa. Suomi on Suomi juuri siksi, että meidän ei tarvitse matkia muita, vaan me voimme ylpeinä omista lähtökohdistamme olla osa Eurooppaa ja kiihkeästi sykkivää maailmaa.

Myös kuntien haasteena on yhteistyö. Ilman yhteistyötä palvelujen järjestäminen ja tuottaminen saattaa koitua yksittäiselle kunnalle ylivoimaiseksi, joko niin, että päteviä virkoja ei saada täytettyä tai niin, että tulot eivät riitä palvelujen tuottamiseen liian pienissä yksiköissä. Äetsässä palvelut tuotetaan tehokkaasti, kun verrataan palvelujen kustannuksia muiden kuntien kanssa. Naapurikuntien tulovero- ja kiinteistöveroprosentit alkavat myös olla meitä suuremmat. Mutta lisäpanostusta tarvitaan meilläkin edelleen, etenkin perusturvapalveluihin. Terveyskeskuskuntayhtymän toiminnassa tapahtui jo suuri parannus, kun omalääkärijärjestelmä saatiin käyntiin. Nyt kunnallisille päätöksentekijöille on haasteena uuden, nykyistä alueellisesti paljon laajemman perusturvakuntayhtymän perustamisesta päättäminen.

Korkean teollistumisasteen ansiosta Äetsä tunnetaan kautta Suomen, ja äetsäläiset aktiivisina ja yritteliäinä ihmisinä. Työpaikkojen säilymisen eteen Äetsässä on tehty työtä erilaisten hankkeiden muodossa. Käsityöprojektit saivat mahdollisesti pysyvän maamerkin, kun Laukkulaakso Oy aloitti toimintansa yrityspohjalla viime keväänä. Myös kumi- ja muovi- sekä käsityö- ja sisustusalan projektit ovat etenemässä seudullisina hankkeina: näin yrityksille avautuu esim. tilaisuus yhteistyölle ammatti-instituutin ja yliopistojen kanssa. Yhteistyö seutukunnallisen Yrityspalvelun muodossa pitää kustannuksia kurissa ja toisaalta osoittaa riittävästi resursseja tärkeisiin hankkeisiin.

Maaseutumainen asuminen pysyy varmasti aina joidenkin ihmisten ihanteena. Äetsällä olisikin tarjota vaihtoehtona kaupunkilaiselle kahdeksan elävää kylää, viisi pikkukoulua, oma yläaste ja lukio, runsasta kulttuuritoimintaa ja liikuntamahdollisuuksia. Kaunis asuttu jokimaisema kutsuu poikkeamaan kantatieltä jokivarren paikallisteille. Kahdeksan järveämme tarjoavat mahdollisuuden irtaantua arjesta ja työstä.
Kasvukeskus Tampere saattaakin tulevina vuosina luovuttaa meille paluumuuttajia, kun muotitrendit vaihtuvat taas maaseutuystävällisemmiksi. Valtuustokaudella Äetsässä onkin myyty varsinkin joen varresta kaavatontteja. Tonttien markkinoinnissa kylien ja kyläläisten aktiivisuus ja yhteistyö ovat Äetsän elinehto.

Toivon, että yhteinen juhlahetkemme antaa meille jokaiselle perusteita ja valmiuksia tästä eteenkinpäin elää niin paikallisesti kuin kansallisellakin tasolla yhteistyötä muiden kanssa tehden ja siten säilyttäen itsenäisyytemme. Kiitos esiintyjille ja juhlan järjestelijöille.

Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle äetsäläinen, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille!